Geraldine McCaughrean: The Middle of Nowhere

Kirja josta en aiemmin ole ehtinyt ja jaksanut blogata (ja josta ei nyt sitten ole kuvaakaan):

Kirja: The Middle of Nowhere
Kirjailija: Geraldine McCaughrean
Julkaisuvuosi: 2014 (1.p 2013)
304 sivua
Usborne Publishing

Seitsemänvuotias Comity on juuri menettänyt äitinsä Australian aavikolla. Hänen isänsä hukuttautuu työhönsä lennättimenvälittäjänä ja lyö laimi tytön kasvatuksen, mutta Comity tutustuu aboriginaalipoikaan Frediin. Ajat eivät kuitenkaan ole suotuisat tälle ystävyydelle, ja kun asemalle tulee töihin hyväksi tekeytyvä Quartz Hogg, on Comity ainoa joka voi pelastaa Fredin.

Luin kirjan jo toukokuussa, ja edelleen muistan tietyn sekavuuden lukemisen aikana. Välillä tarina eteni hitaasti ja ehkä tylsästikin, välillä puolestaan vauhdilla ja jännittävästi. Mieleeni jäi myös kummallinen juoni.

Takakannen mukaan The Middle of Nowhere on lastenkirja, ja onhan siinä epätavallisen nuori päähenkilö. (Kerrankin tämä ainakin tuntui samanikäiseltä kuin iäksi kerrotaan.) Mutta kuitenkin... Kirja oli välillä oikeasti hurja. Sanotaanko vaikka, että tarinan aikana kuolee useita henkilöitä. Tunnelma on välillä painostava, karmivakin. Frediä vainotaan ja yritetään tappaa. Tarinan pahis on ihan hirveä ihminen. Kuulostaako teidän korvaanne lastenkirjalta?

Kirjasta opin kuitenkin 1800-luvun Australiasta ja sen takamaiden elämästä; kuinka kuukausiin ei tavannut muita kuin lennätinaseman asukkaat ja kamelikaravaanit. (Kyllä, kameleita Australiassa.) Myös kirjassa käytettyjä aboriginaalikielien sanoja oli listattu ennen tarinan alkua: Altjeringa tarkoittaa Uniajan maata ja kubang ystävää Pama-Nyungan murteella. The Middle of Nowhere herätti minussa siis monia mielipiteitä, mutta ehkä luen sen siksi jonain päivänä uudelleen.

Kirja menee Kansojen juurilla -lukuhaasteeseen, sillä kirjassa toisena päähenkilönä oli aboriginaalipoika, ja kerrotaan niin aboriginaalien kulttuurista kuin heihin suhtautumisesta 1800-luvulla.