Kasaantuneita kirjapostauksia

Kiinnostus heräsi: kirjaston hyllyssä + Tähtityttö

Kirja: Milkweed

Kirjailija: Jerry Spinelli
Julkaisuvuosi: 2005 (1.p 2003)
203+16 sivua
Random House

Puola toisen maailmansodan aikaan. Pieni orpopoika jolle ystävä on antanut nimen Misha Pildutski, on tottunut juoksemaan ja varastamaan ruokansa. Kun hän tapaa samanikäisen tytön nimeltä Janina, hän alkaa varastaa tällekin ruokaa. Mutta ruokaa alkaa olla aina vähemmän ihailtavien Jackbootsien ja heidän paraatiensa jälkeen, joihin Mishakin haluaisi osallistua. Entä kun eräänä päivänä heidät suljetaan ghettoon, ja he joutuvat tottumaan nälkään, vaaraan ja kuolemaan...

Taas eräs juutalaisvainoista ja natseista kertova kirja, mutta eri näkökulmasta kirjoitettu, Mishahan oli tottunut ainakin yksinkertaiseen elämään. Ja hän ei ollut juutalainen, vaan romani ystäviensä mielestä.

Kirja kuvaili hyvin gheton ilmapiiriä ja tuota aikaa. Se oli myös hyvin surullinen ja tunteellinen, varsinkin lopussa. Raakuutta ei onneksi ollut, vaikka kuolema olikin läsnä (paitsi että päähenkilöltä ammuttiin korva). Suosittelen kaikille, jotka kestävät lukea juutalaisvainoista! Tietääkseni tätä ei ole suomennettu, mutta itse ainakin ymmärsin kirjasta melkein kaiken, niin kai se oli vähän helpompaa kieltä. (Tai sitten kehityn englannissa! Jee!)

P.S. Jackboots tarkoittaa siis natseja. Epäilen, että nimitys oli Mishan keksimä, mutten ole varma.

                          ***

Kiinnostus heräsi: toinen lukukerta

Kirja: Himoshoppaaja vierailla mailla
Kirjailija: Sophie Kinsella
Sarja: Himoshoppaaja #2
Julkaisuvuosi: 2012
Suomentaja: Leena Tamminen
Alkuperäisteos: Shopalic Abroad (2001)
335 sivua
WSOY

Becky Bloomwood rakastaa shoppailua ja on jälleen hiukan veloissa... Onneksi luottorajan pidennykset on keksitty! Samaan aikaan Beckyn rikas poikaystävä Luke hermoilee, eikä mikään ihme - hän aikoo muuttaa New Yorkiin avatakseen siellä yritykselleen konttorin! New York on tietysti Beckylle jotain upeaa tavarataloineen ja muotivaatteineen, mutta entäs kun matkan aikana sattuu jotain aivan kamalaa?

Himoshoppaajat ovat aivan yhtä hauskaa luettavaa, kuin kaksi vuotta sitten! Edelleen nauroin usein ääneen ja halusin lukea muille samat hauskat kohdat. Jotkut kohdat menivät ehkä vähän yli, mutta nämä ovat kyllä mielestäni maailman hauskinta luettavaa! (Muuten en ole chicklitiä lukenut, enkä varmaan tule lukemaankaan :P)

Romantiikkapuoli samaten <3 Beckyn hauskoja kommelluksia on ratkiriemukasta seurata, mutta myös Luke on niin ihana seuratessaan rauhallisesti tyttöystävänsä menoa...

"Niin", minä sanon heti kun viesti on pyörinyt loppuun. "Niin, no. Jos sinä olet vapaa, Luke, sitten minäkin olen vapaa. Okei? Ja jos sinä lähdet New Yorkiin, minä lähden... Ulko-Mongoliaan. Ja jos sinä..."

-

"Becky?" Yhtäkkiä korvaani tunkeutuu Luken matala ääni, ja minä säpsähdän kauhusta.

"Niin?" minä sanon ja yritän kuulostaa arvokkaalta.

"Mitä ihmeen löpinää sinä suollat minun vastaajaani?" hän kysyy tyynesti.

"Ei se mitään löpinää ole!" minä vastaan äkäisenä. "Se on totuus!"

"'Jos sinä olet vapaa, minäkin olen vapaa?' Mitä tuo on olevinaan? Iskelmän sanoitusta?" -s.92

Kirja menee (yllätysyllätys)osavaltioon "New York" sekä Kirjan vuoden lukuhaasteen kohtaan "Kirja jonka lukeminen hieman nolottaa sinua" (Varsinkin kaksi vuotta sitten!).

                           ***

Kiinnostus heräsi: ruotsintunnilla katsottu Eva&Adam -tvsarja

Kirja: Eva&Adam: Ollako vai eikö olla - yhdessä
Kirjailija: Måns Gahrton & Johan Unenge
Sarja: Eva&Adam #2
Julkaisuvuosi: 2000
Suomentaja: Katriina Savolainen
Alkuperäisteos: Eva&Adam: Att vara eller inte vara - ihop (1996)
127 sivua
Tammi

Eva ja Adam ovat vastikään alkaneet olla yhdessä. Ensin tuntuu vain ihanalta saada viettää vapaa-aika ihastuksensa kanssa, mutta jonkin ajan kuluttua Eva alkaa haluta vähän omaakin aikaa. Heidän yhteinen harrastuksensa, kitaransoitto, ei enää kiinnosta häntä vaan teatterikerho, jossa vastanäyttelijä Sebbe taas tekee Adamin mustasukkaiseksi.

Kirja oli mukava, ja seiskaluokkalaisten (?) ensirakkauden lukeminen vaihtelua, yleensähän seurusteluvaihe tapahtuu (ainakin minun lukemissani) nuortenromaaneissa vasta siinä viidentoista vuoden kohdalla. Vähän nuoremmille suuntaisin kyllä kirjan, ehkä 10-11-vuotiaille ainakin kirjoitustyylin perusteella. Eva&Adam ei ollut huono, mutta ei sen ihmeellisempikään.