Joulukuu -16

Vuoden viimeisenä kuukautena luin kaikkein vähiten: kaksi kirjaa ja 467 sivua.

1. Grace Lin: Dumpling Days (Pacy #3) (260s)
2. Sara Lövestam: Som eld (207s)

Dumpling Days oli ihana lukea koulupäivän jälkeen sängyssä lampun valossa. Opin kirjasta taas hiukan Kiinasta (tai itseasiassa Taiwanista), niin erilaisista taikinanyyteistä, taruista kuin Taiwanin murteesta, ja Pacylta löytyi viisaita ajatuksia. Suosittelisin kirjaa ehkä esiteini-ikäisille.

"Sad memories and bad memories were those ghosts that haunted."

""In Chinese painting", the teacher had said, "you can't take back anything you do." I guessed that was true in real life, too. But I wished it wasn't."

Som eldin päädyin aloittamaan, vaikkei ollut tarkoitus lukea vielä mitään joululahjakirjaa. Se olisikin ensimmäinen kirjani ruotsiksi! Yritän saada kirjoitettua siitä omassa postauksessaan.

Joulukuussa ehdin katsoa pätkiä miljoonista elokuvista, joita aloitettiin koulussa tai katsottiin tv:stä sivusilmällä joulupäivinä, ihan alkaen Charlie Chaplinin mykkäfilmeistä päättyen Risto Räppääjään. Kokonaan katsoin itseasiassa vain elokuvat Schiller (2005) ja Tulen morsian (2016), joista ensimmäinen kertoi kuuluisasta runoilijasta ja jälkimmäinen ahvenanmaalaisesta kylästä, rakastumisesta ja noitavainoista.

Mainitsin Naisten aakkosten F-kirjaimessa Carrie Fisherin - ja muutama päivä myöhemmin kuulin veljeltäni tämän äskettäin kuolleen. Olin nähnyt hänen näyttelevän vain kahdessa Star Wars -elokuvassa, mutta niin. Leia oli lempihahmoni. 

Samoin hänen äitinsä Debbie Reynolds menehtyi vähän myöhemmin, hänet muistan musikaalista Laulavat sadepisarat, jonka näin pari vuotta sitten.

Kiitos Carrie ja Debbie tulkinnoistanne <3

Muuten joulukuu meni viimeisessä koeryöpyssä, lomaa suunnitellessa ja jännittäessä, junassa istuessa, lauleskellessa, ajatellessa, metsässä kävellessä pimeässä, koulutöitä vältellessä (Een kuuule marmatusta päästäni...), joulua viettäessä sukulaisten kanssa. Se menikin mukavasti: oli ihanaa rentoutua sohvalla muiden kanssa katsoen jotain elokuvaa, ja sain lahjaksi edelleen mm.kirjoja, Onnenavain-riipuksen ja toivomani kuulokkeet. Vähän kyllä harkitsin ostavani ensi jouluna lahjat itse, vaikka kuitenkin lahjani olivat kaikki mukavia. Yhden kirjan ehdinkin jo lukea loppuun. Uuden vuoden aattoni ei niin ihmeellinen ollut, pääasiassa söin ja luin kirjaa, mutta satuimme Töölönlahdelle sopivasti näkemään aivan upean kaupungin ilotulituksen.

 Parhaita hetkiä joulukuussa olivatkin varmaan kauniiden joululaulujen laulaminen yhdessä (Sylvian joululaulu <3), ystävän yllättäminen ilmestymällä illassa hänen kotiovelleen, nauraminen, syvälliset hetket ja kirjan lukeminen vuoteessa ja joulupäivän iltana kynttilänvalossa.

Lunta!!

Tuntuu niin oudolta olla yhtäkkiä tammikuussa. Siitä tulee automaattisesti mieleen valkoinen kuukausi, ja sataahan tänään joitain hiutaleita... Toivottavasti ehtisi tulla vielä vähän enemmän, ennen kuin palaan Kiinaan! 

KK: Mikä joululahjoistanne oli piristävin? Entä turhin?

Minua piristi eniten kuulokkeet tai sitten saamani koru. Turhimmilta itse asiassa tuntuivat kirjat... Mutta kyllä ne varmaan jossain vaiheessa tulevat luettua.