Margot Tarukirjasta postasi haasteesta, jonka Mai Kirjasähkökäyrästä oli päivittänyt nykyiseen muotoonsa. Ideana on siis kertoa elämästään blogattujen kirjojen nimillä. Joustin sen verran, etten ole välttämättä blogannut kirjasta erikseen, mutta ne on kuitenkin aina mainittu täällä. :)
Lapsena olin - Outolintu
Nyt olen - Runotyttö etsii tähteään
Haluaisin olla - 50-luvun teinit
Ominaisuuteni, josta en luovu - Kipinä
Taito, jota haluan kehittää - Speak
Kotini - Täällä Pohjantähden alla
Elämäni - Etsin suurta tulta
Ohje, jota pyrin noudattamaan elämässäni - Et kävele yksin
Asia, jota ilman en voisi elää - Huhtikuu
Asia, jota en haluaisi kokea - Det brinnande havet
Työni - Ein Meer dazwischen, eine Welt entfernt (meri välissä, kokonaisen maailman päässä)
Työpöydälläni - A Semi-Definitive List of Worst Nightmares
Yöpöydälläni - Runoja
Antavat voimaa - Kaksi sateenkaarta
Vievät voimia - Välimatkoja
Haaveilen - Sininen linna
Viestini ystävälle - Looking for Alaska
Minua mietityttää usein - Of Love and Shadows
Minua pelottaa joskus - Yksinäisyyden kaivo
Tulevaisuudensuunnitelmani - West from Home
▼
maanantai 30. syyskuuta 2019
maanantai 9. syyskuuta 2019
Kesän -19 soittolista
Tiedän etten ole kirjoittanut mitään heinäkuun jälkeen. Kaksi koostetta ovat jo rästissä, toisen aika lähenee koko ajan, ja kai kesäpostauksellakin on jokin deadline? Joka tapauksessa minun teki nyt mieli kirjoittaa jotain pitkästä aikaa - musiikista.
Pari vuotta sitten julkaisin muutamia "soittolistoja" tiettyinä ajanjaksoina kuuntelemistani ja minuun vaikuttaneista kappaleista (kesän 2016, syksyn 2016, talven 2016-2017, alkukesän 2017, kesän 2017 ja puolen vuoden 2017-2018 soittolistan). Alkuun kuuntelin paljon eri kappaleita, mutta sitten lista alkoi typistyä.
Aloin keräämään seuraavaakin, mutta se sitten venyi vuoden pituiseksi. Ehkä julkaisen senkin jossain vaiheessa - tai sitten koostan nämä kaikki yhteen tärkeimmiksi teini-ikäni kappaleiksi tai jotain. Nykyään en muuten enää lähes ollenkaan kuuntele vanhoja suosikkejani, paitsi joskus kokeillessani, ovatko vanhat tunteet ja muistot jo hälvenneet niistä...
Tänä kesänä musiikkimakuni ei paljoa poikennut vanhoista, ja varsinkin Laleh soi taukoamatta valmistautuessani ja sittemmin muistellessani kesän keikkaa. Tämä kesä oli muuten siitä poikkeuksellinen, että kuuntelin lähes kaikki kappaleet Spotifysta, ja aion jatkaa samalla linjalla. Linkit johtavat kuitenkin YouTubeen, mahdollisuuksien mukaan laulajien omille kanaville.
Alkukesä:
Laleh: Vänta (Vänta!, 2019)
Lalehin uusin albumi Vänta! julkaistiin 31.5, eli juuri edellisenä yönä ennen viimeistä todistustenjakoani valvoin sitten sen parissa. Lempilaulajani tyyli on hiukan kehittynyt (tai muuttunut), enkä siksi ensin pystynyt tarttumaan oikein mihinkään kappaleista. Ensimmäistä kertaa kuunnellessani Väntan en kuitenkin pystynyt päästämään irti - kuuntelin sen ainakin viisi kertaa putkeen sängyssäni itkien. Kaikista reippaista ja riehakkaista melodioista poiketen tähän lauluun kuului vain surumieliset piano ja viulu, joita rakastan varsinkin viimeisessä kertosäkeessä. Kuuntelin tätä oikeastaan läpi kesän, mutta rakastuin siihen heti ensi kertaa kuullessani, juuri päivää ennen lakkiaisiani.
"Jag har väntat hela livet på nån
Jag har väntat hela livet på nåt
Jag har frågat alla andra, för jag trodde kanske kanske alla andra förstått mer än mig, mer än oss
Men alla andra väntar också på nåt"
Minusta tuntuu, että Laleh tiivistää tähän lauluun juuri omat tuntemukseni jonkin paremman - onnellisuuden ja itsensä hyväksymisen ja rohkeuden - odottamisesta, jonka vain toivoisi päättyvän, toivoisi jonkin vihdoin muuttuvan, mutta sitten löytää itsensä vuosien jälkeen edelleen toivomassa ja - odottamassa. Sillä ei elämä muutu yhdestä taikaiskusta täydelliseksi, enkä minä itsevarmemmaksi.
Loppukesästä istuin kuitenkin uuden ystäväni kanssa parvekkeella ja kerroin hänelle tästä laulusta ja sen sanomasta. Silloin tunsin hetken ajan, että ehkä sittenkin jaksan ja haluan odottaa, sillä ehkä se sittenkin kuuluu elämään.
"Jag har insett att jag inte kommer att kunna sammanfatta livet i en låt. Men jag kommer att fortsätta försöka."
-Laleh (Markus Wilhelmson: Med Laleh i Los Angeles: En poet bland vargarna, Vi)
Jonas Monar: Sturm
Anfang
Alle guten Dinge (Alle guten Dinge, 2017)
En ollut ikinä kuullutkaan Jonas Monarista (en edelleenkään tiedä onko hän kuuluisa vai ihan nobody, kai jotain siltä väliltä), mutta satuin hänen keikalleen tänä kesänä Saksassa. Keikalla vähän harmitti, kun en tuntenut hänen kappaleitaan ennestään, mutta kotona sitten innostuin etsimään lemppareitani ja taisin löytää ne. Laulut on ihanan rauhallista ja "fiksua" peruspoppia, joiden sanoista löytyy ajatusta. Jonas Monar myös laulaa mielestäni todella selkeästi, ja itse ainakin muutaman kerran kuunneltuani sain sanoista selvää ilman lyricsejä. Näiden avulla taisin muuten myös saada soinnillisen ässän pysyvästi saksan sanavarastooni! Laulut kertovat itsensä etsimisestä, uudelleen aloittamisesta, toisten ihmisten tärkeydestä... Alle guten Dinge on näistä ehkä iloisin ja mukaansatempaavin, mutta kaikissa kappaleissa on jokin sanoma taustalla.
"Denn du hast so viele Geister in deinem Kopf
Willst ne Reise beginnen, doch weißt nicht wohin
Hast jeden Plan verkauft
Denn es muss erst was passieren, dass du nicht kontrollierst
Mach nur die Augen auf" -Sturm
Laleh: It Was All For the Kids + Stay You (Vänta!, 2019)
Nämä laulut kuuluvat yhteen muutenkin kuin yhteisen taustamusiikkinsa perusteella. No, Lalehin albumeissa on aiemminkin ollut jokin tarina, joka on muodostanut sillan useamman kappaleen välille (kuunnelkaa Sjung-albumi!). Varsinkin Stay You antaa voimaa ja muistuttaa tärkeimmästä: älä esitä mitään, koko ajan turhan uniikkia tai massaa muiden mukana; älä unohda ihmisyyttä kaiken ahneuden ja , vaan ole rehellisesti oma itsesi. It Was All For the Kids -kappalleellakin on tärkeä sanoma - jos olen osannut tulkita sen oikein. Olisi kiva kuulla joskus jonkun toisen ajatuksia siitä, mutta itse annan vinkin omaan tulkintaani: ajatelkaa kuunnellessanne nuorten aloittamia tempauksia viimeisen vuoden aikana.
"Promise me that you'll stay you, hey now
And we all love excuses, walk out
Know you're smarter than this"
Laleh: Sand överallt (Vänta!, 2019)
Tämä ei aluksi ollut mielestäni erityisen ihmeellinen, mutta sitten huomasinkin hyräillessäni sitä hymyillen pyörän selässä tuulen osuessa kasvoihini. Tai sitten myrskyisellä rannalla hiekan puhaltaessa silmiin.
Loppukesästä:
Naomi Scott: Speechless (Aladdin, 2019)
Kuuntelin kyseistä kappaletta jo ennen kesää, mutta loppukesästä löysin sen uudelleen tarvitessani lohdutusta ja vahvuutta erääseen hankalaan tilanteeseen. Tämä prinsessa Jasminen uusi soolo herätti minussa vähän hämmennystä, sillä se ei oikeastaan sovi elokuvan maailmaan ja musiikkiin - eihän siinä ole häivähdystäkään arabialaisesta musiikkityylistä. (Toisaalta, en ole asiantuntija puhumaan muidenkaan kappaleiden puolesta, mutta Speechless vastaa normaalien länsimaalaisten musikaalien tarjontaa.) Kuitenkin se sopii uuden elokuvan teemaan ja viittaa ehkä epäsuorasti Arabian niemimaan nykytilanteeseenkin - ja onhan tämä joka tapauksessa upea ja inspiroiva kappale. Parasta on ehkä se, kuinka laulu sopii kaikkiin alistamistilanteisiin, joten mahdollisimman moni voi samaistua siihen.
"But I won't cry
And I won't start to crumble
whenever they try to shut me and cut me down"
Jotain Spotifyssa menettää - tämä lauluharjoituksia ja elokuvan kohtauksia yhdistelevä video on ihana ja Naomi Scott niiin kaunis <3
Laleh: Farda (Me and Simon, 2009)
November (Prinsessor, 2006)
Hide Away (Laleh, 2005)
Laleh ei ole kauhean montaa persiankielistä kappaletta kirjoittanut, mutta Fardaan ihastuin nyt loppukesästä, en edes muista mistä syystä. Tässä on kaunis ja kaihoisa persialainen tausta, ja Lalehin ääni aivan tihkuu tunnetta. Olin ylpeä opittuani laulamaan pätkän kertosäkeestä! Yhden sanan farsiakin opin - farda tarkoittaa huomenna.
November ja Hide Away ovat tämän hetken lemppareitani Lalehin vanhemmista kappaleista. Näistäkin löytyy kaihoisaa tunnelmaa ja tunnetta November on hiukan rytmikkäänpi ja vahvempi, mutta Hide Awayn toistuva, rauhoittavan surumielinen taustamelodia jää päähän soimaan...
Lady Gaga, Bradley Cooper: Shallow (A Star Is Born, 2018)
Ennen elokuuta olin kuullut tämän ehkä kerran elämässäni! (Ja kuvittelin sen olevan joku Lady Gagan vanhempi kappale...) Sydämestäni löytyy ehkä jokin pieni kolo country-musiikille, vaikka en sitä kuuntelekaan, sillä rakastuin tähän lähes heti. Pidän niin rauhallisesta ja haastavasta melodiasta ja Lady Gagan vahvasta äänestä,kuin sanojen symboliikasta. Tämä on myös hyvää harjoitusta äänenkäytölle ja vahvalle laululle.
"I'm falling
In all the good times I find myself longing for change
And in the bad times I fear myself"
Mitä te kuuntelitte kesän aikana? Jäivätkö jotkut kappaleet musituttamaan tietyistä hetkistä?
Pari vuotta sitten julkaisin muutamia "soittolistoja" tiettyinä ajanjaksoina kuuntelemistani ja minuun vaikuttaneista kappaleista (kesän 2016, syksyn 2016, talven 2016-2017, alkukesän 2017, kesän 2017 ja puolen vuoden 2017-2018 soittolistan). Alkuun kuuntelin paljon eri kappaleita, mutta sitten lista alkoi typistyä.
Aloin keräämään seuraavaakin, mutta se sitten venyi vuoden pituiseksi. Ehkä julkaisen senkin jossain vaiheessa - tai sitten koostan nämä kaikki yhteen tärkeimmiksi teini-ikäni kappaleiksi tai jotain. Nykyään en muuten enää lähes ollenkaan kuuntele vanhoja suosikkejani, paitsi joskus kokeillessani, ovatko vanhat tunteet ja muistot jo hälvenneet niistä...
Tänä kesänä musiikkimakuni ei paljoa poikennut vanhoista, ja varsinkin Laleh soi taukoamatta valmistautuessani ja sittemmin muistellessani kesän keikkaa. Tämä kesä oli muuten siitä poikkeuksellinen, että kuuntelin lähes kaikki kappaleet Spotifysta, ja aion jatkaa samalla linjalla. Linkit johtavat kuitenkin YouTubeen, mahdollisuuksien mukaan laulajien omille kanaville.
Alkukesä:
Laleh: Vänta (Vänta!, 2019)
Lalehin uusin albumi Vänta! julkaistiin 31.5, eli juuri edellisenä yönä ennen viimeistä todistustenjakoani valvoin sitten sen parissa. Lempilaulajani tyyli on hiukan kehittynyt (tai muuttunut), enkä siksi ensin pystynyt tarttumaan oikein mihinkään kappaleista. Ensimmäistä kertaa kuunnellessani Väntan en kuitenkin pystynyt päästämään irti - kuuntelin sen ainakin viisi kertaa putkeen sängyssäni itkien. Kaikista reippaista ja riehakkaista melodioista poiketen tähän lauluun kuului vain surumieliset piano ja viulu, joita rakastan varsinkin viimeisessä kertosäkeessä. Kuuntelin tätä oikeastaan läpi kesän, mutta rakastuin siihen heti ensi kertaa kuullessani, juuri päivää ennen lakkiaisiani.
"Jag har väntat hela livet på nån
Jag har väntat hela livet på nåt
Jag har frågat alla andra, för jag trodde kanske kanske alla andra förstått mer än mig, mer än oss
Men alla andra väntar också på nåt"
Minusta tuntuu, että Laleh tiivistää tähän lauluun juuri omat tuntemukseni jonkin paremman - onnellisuuden ja itsensä hyväksymisen ja rohkeuden - odottamisesta, jonka vain toivoisi päättyvän, toivoisi jonkin vihdoin muuttuvan, mutta sitten löytää itsensä vuosien jälkeen edelleen toivomassa ja - odottamassa. Sillä ei elämä muutu yhdestä taikaiskusta täydelliseksi, enkä minä itsevarmemmaksi.
Loppukesästä istuin kuitenkin uuden ystäväni kanssa parvekkeella ja kerroin hänelle tästä laulusta ja sen sanomasta. Silloin tunsin hetken ajan, että ehkä sittenkin jaksan ja haluan odottaa, sillä ehkä se sittenkin kuuluu elämään.
"Jag har insett att jag inte kommer att kunna sammanfatta livet i en låt. Men jag kommer att fortsätta försöka."
-Laleh (Markus Wilhelmson: Med Laleh i Los Angeles: En poet bland vargarna, Vi)
Jonas Monar: Sturm
Anfang
Alle guten Dinge (Alle guten Dinge, 2017)
En ollut ikinä kuullutkaan Jonas Monarista (en edelleenkään tiedä onko hän kuuluisa vai ihan nobody, kai jotain siltä väliltä), mutta satuin hänen keikalleen tänä kesänä Saksassa. Keikalla vähän harmitti, kun en tuntenut hänen kappaleitaan ennestään, mutta kotona sitten innostuin etsimään lemppareitani ja taisin löytää ne. Laulut on ihanan rauhallista ja "fiksua" peruspoppia, joiden sanoista löytyy ajatusta. Jonas Monar myös laulaa mielestäni todella selkeästi, ja itse ainakin muutaman kerran kuunneltuani sain sanoista selvää ilman lyricsejä. Näiden avulla taisin muuten myös saada soinnillisen ässän pysyvästi saksan sanavarastooni! Laulut kertovat itsensä etsimisestä, uudelleen aloittamisesta, toisten ihmisten tärkeydestä... Alle guten Dinge on näistä ehkä iloisin ja mukaansatempaavin, mutta kaikissa kappaleissa on jokin sanoma taustalla.
"Denn du hast so viele Geister in deinem Kopf
Willst ne Reise beginnen, doch weißt nicht wohin
Hast jeden Plan verkauft
Denn es muss erst was passieren, dass du nicht kontrollierst
Mach nur die Augen auf" -Sturm
Laleh: It Was All For the Kids + Stay You (Vänta!, 2019)
Nämä laulut kuuluvat yhteen muutenkin kuin yhteisen taustamusiikkinsa perusteella. No, Lalehin albumeissa on aiemminkin ollut jokin tarina, joka on muodostanut sillan useamman kappaleen välille (kuunnelkaa Sjung-albumi!). Varsinkin Stay You antaa voimaa ja muistuttaa tärkeimmästä: älä esitä mitään, koko ajan turhan uniikkia tai massaa muiden mukana; älä unohda ihmisyyttä kaiken ahneuden ja , vaan ole rehellisesti oma itsesi. It Was All For the Kids -kappalleellakin on tärkeä sanoma - jos olen osannut tulkita sen oikein. Olisi kiva kuulla joskus jonkun toisen ajatuksia siitä, mutta itse annan vinkin omaan tulkintaani: ajatelkaa kuunnellessanne nuorten aloittamia tempauksia viimeisen vuoden aikana.
"Promise me that you'll stay you, hey now
And we all love excuses, walk out
Know you're smarter than this"
Laleh: Sand överallt (Vänta!, 2019)
Tämä ei aluksi ollut mielestäni erityisen ihmeellinen, mutta sitten huomasinkin hyräillessäni sitä hymyillen pyörän selässä tuulen osuessa kasvoihini. Tai sitten myrskyisellä rannalla hiekan puhaltaessa silmiin.
Loppukesästä:
Naomi Scott: Speechless (Aladdin, 2019)
Kuuntelin kyseistä kappaletta jo ennen kesää, mutta loppukesästä löysin sen uudelleen tarvitessani lohdutusta ja vahvuutta erääseen hankalaan tilanteeseen. Tämä prinsessa Jasminen uusi soolo herätti minussa vähän hämmennystä, sillä se ei oikeastaan sovi elokuvan maailmaan ja musiikkiin - eihän siinä ole häivähdystäkään arabialaisesta musiikkityylistä. (Toisaalta, en ole asiantuntija puhumaan muidenkaan kappaleiden puolesta, mutta Speechless vastaa normaalien länsimaalaisten musikaalien tarjontaa.) Kuitenkin se sopii uuden elokuvan teemaan ja viittaa ehkä epäsuorasti Arabian niemimaan nykytilanteeseenkin - ja onhan tämä joka tapauksessa upea ja inspiroiva kappale. Parasta on ehkä se, kuinka laulu sopii kaikkiin alistamistilanteisiin, joten mahdollisimman moni voi samaistua siihen.
"But I won't cry
And I won't start to crumble
whenever they try to shut me and cut me down"
Jotain Spotifyssa menettää - tämä lauluharjoituksia ja elokuvan kohtauksia yhdistelevä video on ihana ja Naomi Scott niiin kaunis <3
Laleh: Farda (Me and Simon, 2009)
November (Prinsessor, 2006)
Hide Away (Laleh, 2005)
Laleh ei ole kauhean montaa persiankielistä kappaletta kirjoittanut, mutta Fardaan ihastuin nyt loppukesästä, en edes muista mistä syystä. Tässä on kaunis ja kaihoisa persialainen tausta, ja Lalehin ääni aivan tihkuu tunnetta. Olin ylpeä opittuani laulamaan pätkän kertosäkeestä! Yhden sanan farsiakin opin - farda tarkoittaa huomenna.
November ja Hide Away ovat tämän hetken lemppareitani Lalehin vanhemmista kappaleista. Näistäkin löytyy kaihoisaa tunnelmaa ja tunnetta November on hiukan rytmikkäänpi ja vahvempi, mutta Hide Awayn toistuva, rauhoittavan surumielinen taustamelodia jää päähän soimaan...
Lady Gaga, Bradley Cooper: Shallow (A Star Is Born, 2018)
Ennen elokuuta olin kuullut tämän ehkä kerran elämässäni! (Ja kuvittelin sen olevan joku Lady Gagan vanhempi kappale...) Sydämestäni löytyy ehkä jokin pieni kolo country-musiikille, vaikka en sitä kuuntelekaan, sillä rakastuin tähän lähes heti. Pidän niin rauhallisesta ja haastavasta melodiasta ja Lady Gagan vahvasta äänestä,kuin sanojen symboliikasta. Tämä on myös hyvää harjoitusta äänenkäytölle ja vahvalle laululle.
"I'm falling
In all the good times I find myself longing for change
And in the bad times I fear myself"
Mitä te kuuntelitte kesän aikana? Jäivätkö jotkut kappaleet musituttamaan tietyistä hetkistä?