Helmikuun hetkissä pilkahti valoa

Helmikuussa luin 3 kirjaa ja noin 636 sivua:

Kirsti Ellilä: Iiris  (200s)

Saima Harmaja: Huhtikuu (e-kirja)

Anne C. Voorhoeve: Einundzwanzigster Juli (416s)

Iiris oli kuukauden luetuista paras, josta jäi mieleen sen syvälliset ajatukset, vähän rikkinäiset päähenkilöt ja onnellisuuden etsiminen. Suosittelen tätä erityisesti kaikille epävarmoille nuorille.

  Huhtikuusta, jonka luin suomen tehtävään, jäi mieleen runot Syysilta ja Sateisena yönä, joista sain eniten irti. "On ilta. ja jälleen tummuu/ tämä köyhä ja harmaa maa./ Ja huoneessa äänettömässä/ minä en voi ymmärtää:/ että kerran keskellä kesää/ elin suurta ja säteilevää" (SI, säkeet 3-8). Lukisin mielelläni joskus Saima Harmajan päiväkirjatkin.

   Einundzwangister Juli, 21. heinäkuuta, nimi jäi minulle vähän epäselväksi, mutta se siis kertoi fiktiivisen tarinan Hitlerin murhayritykseen osallistuneen Stauffenbergin sukulaisten kohtaloista, perustuen todellisiin henkilöihin. Tästä sain irti poliittisten vankien kohtelusta natsi-Saksassa, joka ei ollut yhtä kamalaa kuin juutalaisten kohtalo, mutta kuitenkin.

Helmikuussa olin ensin lomalla, sitten koulussa ja tuskailin lähestyvää koeryöppyä, suomen nettikurssia ja tutkielman palautuspäivää maaliskuussa. Pohdin ja stressasin edelleen paljon kaikkea, esimerkiksi sitä, kuinka voisin muuttaa elämääni ja saanko mitään järkevää ja itseäni tyydyttävää aikaan.

Joten listataanpa ylös, mitä oikein helmikuussa sain aikaan:

- Sain katsottua kaksi hyvin upeaa elokuvaa, Suffragette (2015) ja La La Land (2016). Ensimmäinen kertoi hyvin todentuntuisesti naisten äänioikeuden haasteista ja sen puolesta taistelijoiden rohkeudesta ja määrätietoisuudesta. Mielipiteestäni jälkimmäiseen en ensin ollut varma, sillä se oli vähän erikoinen, mutta parin päivän jälkeen päässä soivat kauniit City of Stars ja Audition, ja muistin elokuvasta lähinnä lopun. Molemmat elokuvat saivat hetkittäin järkyttymään, itkemään ja ajattelemaan.

- Katselin vähän nähtävyyksiä ja luistelin ensimmäistä kertaa luonnonjäällä.

- Kävin ensimmäistä kertaa ystävien kanssa shoppailemassa ja pidin hauskaa, vaikka ostinkin hetken mielijohteesta kaksi vähän liian halpaa paitaa.

- Autoin isää tekemään nuudeliwokkia ja pitsaa. Laitan ruokaa hyvin harvoin, enkä sitä kunnolla osaa ilman apujoukkoja, mutta hyvää kyllä aina tulee. Leivoin myös pitkästä aikaa, saaden aikaiseksi porkkanasämpylöitä ja tuorepuuroa, josta tuli yllättävän hyvää. Idean poimin Idealista-nettisivustolta, mutta muokkailin reseptiä poistamalla Chia-siemenet ja kookosöljyn, vaihtamalla kauramaidon soijamaitoon ja laittamalla sekaan yhden omenan ja mangon. Kaurahiutaleet ja soijamaito maistuivat aika vahvasti. 

- Nautin yllättävästä lumisateesta ja iltakävelystä kuin myös puhtaista, keväisistä päivistä, kun olin hippaa tai juoksin bussille.

- Päivitin leikekirjani viimeisen puolen vuoden osalta, olin tyytyväinen piirrokseeni ja kirjoitin kolme runoa.

   Olipa kerran päivä
   Jolloin en pelännyt elämää
   Se päivä erosi muista.
   Silloin odotin tulevaisuudelta kaikkea
   En enää kyyristynyt kasaan
   Vaan nauroin ja flirttailin
   Sillä tunsin itseni kauniiksi
   Ja te hymyilitte minulle
   Ja vaikutitte ihmisiltä
   Ja minä samanvertaiselta
   Tanssin kaikkien nähden 
               auringonsäteissä
   Sillä miksi pysyisin vaiti?
   Sinä päivänä todella uskoin
   Onneen, rakkauteen ja 
                 mahdollisuuteen
   Ja luotin siihen
   Että tämä päivä oli muuttanut
                      kaiken.

   Seuraavana päivänä minä 
                vältin katseita
   Kuten aina ennenkin.

Ja söin hernekeittoa ja laskiaispulliakin :)

Helmikuussa koin ahdistavia hetkiä, mutta hyvät hetketkin palasivat aina takaisin. Toivottavasti maaliskuu sujuisi hyvin: minua odottaa kiire kokeiden ja tutkielman palautuksen vuoksi, mutta myös viikonloppureissu laskettelemaan. (Sain pitkän takomisen jälkeen vapaapäivän koulusta sen vuoksi :))

KK: Mitä te saitte aikaiseksi helmikuussa?