Pääsiäisen lukumaraton 2022

Saavuin tänään väsyneenä Italian lomalta ja päätin palautua pääsiäispäivinä pienellä lukumaratonilla. Onneksi löysin Pääsiäisen lukumaratonin, jota emännöi tänä vuonna Kirjakissa! 

Iltapäivä tosin kului erinäisten asioiden hoitamisessa, mutta nyt illalla yritän vain rentoutua ja aloitan maratonin nyt varttia yli viisi. Tapani mukaan en kyllä tavoittele huippumääriä, sillä huomennakin on paljon sovittua tekemistä. Kirjapinooni mahtuu kaksi aloitettua kirjaa: Willa Catherin Meine Antonia (My Antonia; Antonia, ystäväni) sekä Gaston Lerouxin Phantom of the Opera (Oopperan kummitus). 

Aloitan nyt, paikallista aikaa 17.15!

Blogista Kirjakissa

21.30 No niin, eteen tulikin kaikkia pieniä touhuja, kuten kokkaaminen, lakanoiden vaihto ja kävelyllä käynti, ja jotenkin aika hujahti. Ehdin lukea sivulta 15 sivulle 30 Phantom of the Operaa. Vuonna 1911 julkaistuna sen kieli on hiukan vanhahtavaa ja arvokasta, ja etenen hitaasti. Tähän asti juoni on edennyt hyvin samankaltaisesti kuin musikaalissa, paitsi että kummituksen naamiosta ei ole ollut puhettakaan, vaan häntä on kuvailtu joko rumana tai näkymättömänä. Lisäksi Christina on hädintuskin päässyt sanomaan mitään mutta muut puhuvat hänestä sitäkin enemmän. Odotan mielenkiinnolla miten kirja käsittelee hänen, Raoulin ja Phantomin rakkaustarinaa, Phantomin taustaa ja Christinan pelkoja, jotka tulevat musikaalissa selkeästi ilmi.

Luettu: 15 sivua

14.00 Hups, oli tarkoitus päivittää vielä illalla tai viimeistään aamulla, mutten muistanut. En ole saanut paljonkaan luetuksi. Illalla söin ja aioin lukea kirjaa ennen nukkumaanmenoa mutta väsähdin heti sänkyyn asti päästessä. Aamulla luin myös hetken, mutta sitten jumituin tekemään aamupalaa ja suunnittelemaan ensi lukukauden kursseja. Ehdin koko aikana lukea 12 sivua ja nyt yritän vielä loppupyrähdyksen.

Luettu: 27 sivua

16.50 No niin, joudun lopettamaan maratonin hiukan aikaisemmin, koska lupasin mennä ystävälle. En sitten ehtinytkään lukea paljoakaan viimeisen parin tunnin aikana kun jumituin kännykälle. Ehdin lukea 14 sivua Phantom of the Operaa. Kirja on kyllä kiinnostava mutta kuten sanottu, kieli on hiukan vaivalloista. 

Ehdin siis lukea maratonissa yhteensä 41 sivua. Taisin ryhtyä maratonille liian etukäteen suunnittelematta, toisaalta viime vuosina en ole oikein pystynyt maratoonaamaan paljoa. Täytyy kokeilla joskus kunnon ajan ja keskittymisen kanssa tai sitten tyytyä maratoonaamaan näin muun homman ohella. Joka tapauksessa kiitos järjestämisestä Kirjakissalle!

Ystävänpäivän lukumaraton 11.-13.2.2022

 Ja taas lukumaratoonataan! Jane blogista Kirjan jos toisenkin päätti järjestää tämänvuotisen Ystävänpäivän lukumaratonin, joka luetaan nyt ystävänpäivää edeltävänä viikonloppuna. 

Itse päätin aloittaa nyt keskiyöllä 13.2 ja jatkaa keskiyöhön 14.2. En olekaan maratoonannut sitten viime vuoden toukokuun. Viime lukumaratoneissani olen ollut aika huono lukemaan, kun olen suorittanut kaikkea muutakin päivän aikana, ja sivumääräni ovat olleet minimaalisia. Jännityksellä odotan mitä tästä kerrasta tulee, mutta en laita korkeita odotuksia.

Aloitan Cho Nam-joon kirjalla Ki Jiyoung, geboren 1982 (Kim Jiyoung, born 1982), mutta jos se tympii niin vaihdan johonkin toiseen kirjastosta löytämääni kirjaan. 

Huom! Kellonajat ovat Saksan aikaa eli tunti aikaisemmin kuin Suomessa.

0:15 Paikoillanne, valmiit, hep!

Blogista Kirjan jos toisenkin

1.15 Kim Jiyoung, geboren 1982 vaikuttaakin aika mielenkiintoiselta kirjalta joka paneutuu korealaisen naisen elämään ja kokemiin paineisiin. Kirja alkaa nykyhetkestä, jolloin päähenkilö nähtävästi menee sekaisin, ja alkaa sitten kertoa hänen sukunsa tarinaa. Kirjoitustyyli on ehkä vähän liian yksinkertainen ja lakoninen ja hassua kyllä, joihinkin faktapohjaisiin toteamuksiin on jopa merkitty lähde alaviitteeseen. Huomenna jatkuu!

Luettu: 45 sivua

10.30 Heräsin yhdeksän aikoihin ja jatkoin lukemista vielä kolmellakymmenellä sivulla. Tahti onkin ollut hyvä tässä maratonissa. Kirja on kiinnostava vaikka mukaileekin jollain tavalla asiatekstiä. Nyt taidan kuitenkin pitää tauon tekemällä aamiaista ja hoitamalla opiskelujuttuja pois alta.

Luettu: 75 sivua

16.15 No nyt onkin jo iltapäivä pitkällä enkä saanut paljoa tehtyä paitsi hiukan opiskelujuttuja ja siivoiltua. Ehdin kyllä lukea kymmenen sivua eteenpäin aamupalalla ja lounastaessa. Nyt lähden kävelylle kun aurinko paistaa niin täydeltä terältä, ehkä pysähdyn lukemaan jonnekin matkan varrelle.

Yllä näkyy mahdollinen kirjapinoni, vaikka näillä näkymin luen tänään vain Kim Jiyoungia yrittäen saada sen loppuun.

Luettu: 85 sivua

18.45 Palasin vasta takaisin pitkältä kävelyltä. Ulkona oli kirkas auringonpaiste joka hiipui vähitellen kullaten horisontin ja punertaen kaukaiset kukkulat. Pimeä tulikin sitten nopeasti. Löysin myös uuden polun jota aion joku kerta valoisan aikaan tutkia tarkemmin. Luin hetken 10 sivua kun vielä tarkeni auringossa. 

Luettu: 95 sivua

22.45 No nyt aika juoksikin opiskelujuttuja tehdessä ja kokatessa... Ehdin kuitenkin lukea hiukan syödessä. Nyt vielä viimeisen tunnin loppukiri. En kyllä taida saada kirjaa valmiiksi vaikka olinkin toivonut niin.

Luettu: 110 sivua

0.15 Seis!

Ehdin viimeisen puolentoista tunnim aikana lukea suklaan ja teen kera vielä 42 sivua. Kirjasta jäi vielä noin 50 sivua jäljelle. Olisin toivonut tsempanneeni vähän paremmin niin että olisin saanut sen luettua loppuun. Ehdin lukea yllättän paljon ottaen huomioon kuinka luin vain muutaman tunnin ajan, ja olisin voinut lukea vähemmänkin. Kirjoitan lukukokemuksestani vielä lisää huomenna!

Luettu: 152 sivua

Maratonjaloittelua

No niin, en sitten ehtinytkään kirjoittaa aiemmin lukukokemuksestani. Kim Jiyoung, geboren 1982 (Kim Jiyoung, born 1982) kertoo korealaisten naisten elämästä ja haasteista. Se keskittyy kuvitteellisen Jiyoungin elämään ja uralla etenemiseen, mutta myös tämän perheeseen ja ystävien kokemuksiin. Kaikki alkaa siitä kun Jiyoung alkaa yhtäkkiä oireilla alkaen puhua suoraan tuntemiensa naisten suulla.

Kirja kertoo hyvin suoraan korealaisten naisten kokemista vaikeuksista ja syrjinnästä, oli se sitten perheessä, työelämässä tai yksityiselämässä. Osaan asioista varmaan kaikki naiset maailmalla voivat samastua (seksuaalinen häirintä, vaikeudet edetä uralla tai päästä takaisin työelämään raskauden vuoksi), mutta osa liittyy erityisesti Koreaan. Esimerkiksi lapsena Jiyoung on tottunut saamaan ruoan vasta perheen miespuolisten jälkeen ja jakamaan kaiken sisarensa kanssa, mitä taas pikkuveljen ei tarvitse tehdä. 1900-luvun lopulla myös raskaudenkeskeytykset olivat yleisiä, mikäli sikiö oli tyttö, joten poikia on maassa paljon enemmän. Aivan huonosti asiat eivät kuitenkaan ole, mutta tarina näyttääkin, kuinka edistyksestä huolimatta syrjintä on edelleen syvällä rakenteissa. Jiyoungin elämä ei ei ole mustavalkoisen kurjaa mutta hän joutuu kamppailemaan tasa-arvoisen kohtelun puolesta eikä aina pysty käyttämään omaa ääntään puolustautuakseen.

Kirja oli oikeastaan jotain romaanin ja asiatekstin väliltä: tarina oli kuvitteellinen, mutta keskittyi vain ja ainoastaan osoittamaan naisten kohtaamaa syrjintää Jiyoungin lähipiirissä ja esitettyihin faktoihin oli jopa merkitty lähdeviitteet. Pidän enemmän romaaneista jotka tuovat sanomansa esiin vähän epäsuoremmin ja joissa lukija saa itse kokea väläyksiä, mutta tämäkin oli kokeiltavan arvoinen ratkaisu.

Helatorstain Aamilukumaraton 13.-16.5.2021

Koronavuoden aikana olen taas intoutunut lukumaratoonaamaan ja tuntuu, että osallistun jokaiseen löytämääni maratoniin. Tosin en sitten loppujen lopuksi onnistu lukemaan lähes ollenkaan, sillä kulutan päiväni kaikkeen muuhun, mutta tuleepahan ainakin yritettyä. Aamilukumaratonin järjestää Instagram-sivu Aami-kollektiivi, mutta koska blogillani ei ole Instagramia (ainakaan vielä, eihän sitä koskaan tiedä!), osallistun vain blogin puolella.

Ideana on siis lukea neljän (!) päivän ajan niin paljon kuin ehtii ja jaksaa. En ole ikinä kokeillut useamman kuin yhden päivän maratoneja mutta kerta se on ensimmäinenkin! Ajattelin kuitenkin ottaa tämän(kin) maratonin rennosti ja lukea vain sen verran kuin miltä tuntuu. Voi olla että jonain päivänä luen enemmän ja toisena en lähes yhtään. Toivon kuitenkin saavani hiukan kohennettua toukokuun sivumääriä - olen viime päivät lukenut joka päivä vain nollasta viiteentoista sivua! Olisi kiva saada kuun aikana jokunen kirja loppuunkin asti... Samalla on kuitenkin kiva myös tallettaa muistiin päivärytmiäni, että mitä korona-ajan opiskelijan päiviin oikein kuuluu. (Näitä voi sitten vanhuksena ihmetellä, jollei internet ole sitten jo ihan poissa muodista tai jollei digitalisaatio ole ylikuumentunut ja räjähtänyt jo aikoja sitten...) 

Aloitan aamulla!

Torstai 13.5

11:45

Hups, minun oli tarkoitus päivittää heti aamusta mutta unohdin sen sitten kiireessä. Päätimme päivän varoitusajalla lähteä ystäväni kanssa spontaanille junamatkalle ja lähtö oli puoli kahdeksalta aamulla. :D Otimme kyllä kirjat mukaan mutta vielä emme ole kerenneet niiden pariin. Ideana oli ajaa junalla pieneen kylään lähellä Karlsruhea Etelä-Saksassa, mutta matkalle on jo sattunut hiukan kommelluksia: teknisen vian vuoksi myöhästyimme yhdestä vaihdosta ja päätimme vaihtaa lennosta reittiä ja ajaa Karlsruhe-Durlachin kautta. Tuolla asemalla kuitenkin hyppäsimme täysin väärään bussiin (miksei niissä lukenut mihin päin ne ovat menossa?) ja päädyimme Karlsruhen keskustaan! Siellä odotellessamme oikeaa bussia päädyimme sitten kävelemään eläintarhan poikki joka oli yllättäen avattu tänään, ja näimme ainakin vilaukselta elefantteja ja flamingoja. Nyt vasta olemme oikeassa bussissa.

Päivittelen myöhemmin lisää päivän käänteistä ja että sainko yhtään luettua :D

21:15

Huh, nyt olen vihdoin kotona. Päivästä tulikin hyvin mielenkiintoinen, sillä loppupäivästäkin kaikki suunnitelmamme muuttuivat lennossa. Olimme suunnitelleet käyvämme päivän aikana linnassa, kukkulalla ja puistossa, mutta mikään näistä ei toteutunut! Saavuimme lopulta bussilla yhteensä neljän tunnin matkan jälkeen kylään nimeltä Untergrombach, josta kävelimme tietä pitkin Obergrombachin kylään. Täällä kävikin nopeasti selväksi, että kylän vanhemman osan talot olivat kyllä kauniita ja siellä vallitsi mielestäni jotenkin italialainen tunnelma, mutta kylän linnaa ei päässyt katsomaan emmekä ehtineet enää lähteä vaeltamaan kukkulalle. Päätimme sitten tunnin kävelyn jälkeen lähteä takaisin bussilla - paitsi että odotimme väärällä puolella katua ja bussi ajoi nenän edestä! Seuraavan tunnin tanssimme sitten pysäkillä lempikappaleidemme tahdissa ja herätimme ohiajavien autojen huomion. Stuttgartissa puolestaan söimme pho-keittoa ja Subwayn keksejä rautatieaseman vieressä.

Vaikka tuntuu että istuimme puolet päivästä junassa tai bussissa niin en ehtinyt lukea kuin viisi sivua! Luen Karen Joy Fowlerin Der Jane Austen Clubia (The Jane Austen Book Club saksaksi), jonka olen joskus nähnyt elokuvanakin mutten muista siitä mitään. Kirja kertoo viidestä naisesta ja yhdestä miehestä jotka kokoontuvat keskustelemaan rakastamistaan Jane Austenin romaaneista ja joiden elämät alkavat muistuttaa kirjojen tapahtumia! Minusta idea on ihana, ja asiaa auttaa että olen lukenut ja nähnyt tv-sarjoina Emman ja Ylpeys ja ennakkoluulon (tosin Emmasta en kyllä muista paljoa muuta kuin loppuratkaisun). Aion nyt illasta katsoa jotain ohjelmaa ja jatkaa kirjaa, jospa saisin tänään vähän enemmän kuin viisi sivua luettua!

Luettu: 5 sivua

Obergrombach

Obergrombachin linna, joka olikin yksityisomistuksessa

1700-1800-luvun synagogarakennuksen ovet <3

Perjantai 14.05.

10:15

Olin eilen illalla niin väsynyt että pakotin itseni lukemaan 15 sivua ennen kuin kaaduin sänkyyn. Tänään ajattelin yrittää lukea hiukan enemmän, ehkä pääsisin myös lukemaan ulos!

Torstaina luettu: 20 sivua

13:50 

Olen tänäänkin ollut jotenkin niin uupunut, etten saanut aamupäivällä kuin nukuttua ja luettua kirjaa 15 sivua eteenpäin. Sen jälkeen yritin päästä tekemään hiukan opiskeluhommia mutta tietokoneeni sekoili etten sitten lopulta saanutkaan aikaiseksi paljoa mitään. Nyt ajattelin tehdä perunarieskoja jäljelle jääneestä perunamuusista, katsoa vähän sarjaa ja mennä ehkä lukemaan loppuiltapäiväksi ulos.

Luettu: 15 sivua

18:10

Sain aikaiseksi ihan hyvän makuisia perunarieskoja, minkä jälkeen kävin pikatestissä (täällä päin voi marssia testiin koska vain haluaa ilman oireita ja tulos tulee 15 minuutissa) ja istahdin ulos lukemaan. Luin 14 sivua eteenpäin Der Jane Austen Clubia. Kirjan jokainen kappale käsittelee kirjaklubin seuraavaa kokoontumista ja samalla selostaa tietyn päähenkilön elämäntarinaa. Sitä on mielenkiintoista lukea, mutten ole oikein päässyt sisälle kirja-analyyseihin enkä myöskään itse henkilöihin. Lisäksi luen kirjaa aika hitaasti kuten näkee - tuntuu että olen tottuneempi lukemaan tämäntapaisia kirjoja englanniksi, niin että jumitan nyt jokaisessa lauseessa.

Luettu: 29 sivua

Lauantai, 15.5

9:30

En taaskaan jaksanut päivitellä enää yöllä. Eilen illalla lukemisen jälkeen kävin vielä pikaisesti kaupassa ja soittelin perheelleni. Loppuillan osallistuin erään LGBT+ -ryhmän nettitapaamiseen, katsoin hiukan sarjaa ja luin 18 sivua eteenpäin kirjaa. Luin siis perjantaina koko toisen kappaleen, jei. Siihen taisi tosin mennä yhteensä kolme tuntia...

Perjantaina luettu: 47 sivua

20:45

No nyt on ilta ja arvatkaapa mitä olen saanut tehtyä tänään. Olen istunut tietokoneen ääressä saamatta mitään aikaiseksi. Olen pessyt wc:n. Olen käynyt kävelyllä, ihaillut omenankukkia, kuunnellut varmaan ensimmäistä kertaa elämässäni kunnon podcastia ja soitellut kolme tutun kanssa. Olen listannut ystävän kanssa matkasuunnitelmiani, jotka tulevat toteutumaan sitten joskus hamassa tulevaisuudessa - mutta myös ensi viikkojen tekemisiä. Mutta ei, en ole saanut luettua. 

Sunnuntai, 16.5

10:20

Enpä sitten eilenkään illalla saanut paljoa luetuksi: suihkun, kokkauksen ja sarjan jälkeen kello oli jo yksi (mihin aika livahti?) ja pinnistelin vielä 12 sivua. Lauantai ei siis tosiaan ollut mikään lukupäivä vaikka se oli ollut tarkoituksena. Tänään olisi tarkoitus vihdoin tehdä viikon koulutyöt loppuun, joiden kanssa olen vetkutellut viime päivät, ja nähdä ystävää. Mutta viimeistään illalla aion yrittää tehdä spurtin lukemisessa.

Lauantaina luettu: 12 sivua

Maanantai, 17.5: Stop! 

No niin. Sunnuntai ei lopulta sujunut lukemisen suhteen ihan suunnitelmien mukaan. Aamupäivästä yritin opiskella, ettei olisi illaksi tekemistä, mutta eihän siitä sitten tullut mitään. Iltapäivällä tapasin ystäväni kanssa, ja menimme ensin kirkon portaille istumaan juomat kädessä kuuntelemaan katusoittajaa. Tämä soitti yllättäen lähes pelkästään lempikappaleitani! Illalla puolestaan kävelimme läheiselle maatilalle, otimme valokuvia upeista omenankukista ja yritimme saada riikinkukkoa pörhistämään höyhenensä. Illalla minun oli sitten pakko opiskella, ja vaikka jätin osan seuraavaksi aamuksi, niin en kuitenkaan ehtinyt lukea kuin tunnin. Luin vielä 21 sivua samaa kirjaa ja pääsin sivulle 125.

Sunnuntaina luettu: 21 sivua

Aftermath:

Yhteensä luin neljän päivän lukumaratonin aikana 103 sivua. Se on paljon vähemmän kuin olisin ennen lukenut yhden päivän aikana - mutta oikeastaan tämä oli arvattavissa. Olen ehkä enemmän pettynyt siihen etten yrittänyt lukea enemmän kuin viime viikkoina, jolloin olen saanut tosi vähän luettua päivässä. Vaikka perjantaina näytti siltä että pääsisin vauhtiin, en kuitenkaan saanut pidettyä samaa tahtia viikonloppuna.

Joka tapauksessa lukemani kirja, Karen Joy Fowlerin Der Jane Austen Club (The Jane Austen Book Club), oli mukava ja kiinnostavaa luettavaa. Tosin minun oli jostain syystä hidasta lukea tätä kirjaa saksaksi, ehkä olen tottuneempi lukemaan tällaisia kirjoja englanniksi tai sitten kyseessä oli jonkinlainen lukujumi.

Kiitos Aamikollektiiville lukumaratonista!

Pääsiäisen lukumaraton 1.-5.4.2021

Hyvää pääsiäistä kaikille! Toivottavasti se on sujunut kaikilla mukavasti. Itse päätin leipoa tänä vuonna yksin kulitsat ja pashat ja tehdä piknikin ystäväni kanssa. Lopulta päädyimme istumaan koko iltapäiväksi samaan aikaan hytisemään ja hikoilemaan ulos ja syömään kaupan salaattia, pääsiäispupun muotoisia leipiä, pashaa ja kulitsan palasia. Pasha ei jähmettynyt kunnolla ja kulitsa taas jäi aavistuksen raa'aksi ja mureni käsiin, mutta hyvältä ne maistuivat joka tapauksessa. :D

Pasha ja kulitsa kun ne vielä
näyttivät suhteellisen ehjiltä

Kuunnellut äänikirjat -kirjablogi järjestää tänä vuonna pääsiäisen yli kestävän lukumaratonin, johon päätin yrittää osallistua. Nyt päätin ottaa pääsiäismaanantain ja vastoin edellisiä maratoneja yritän myös todella pitää pääpainon lukemisessa enkä jättää sitä sivutekemiseksi. (Jättäköön mainitsematta että lupasin mennä ystävän luo lounaaksi sekä makaronilaatikkoakin pitäisi kokata illalla...)

Aloitan lukumaratonin nyt kello 0.20 paikallista Saksan aikaa ja päätän sen huomenna samaan aikaan. Mukaan ehtii vielä osallistua spontaanisti! 

Lukupinostani löytyy Jostein Gaarderin Sofies Welt (Sofian maailma), Anne Frankin päiväkirja ja Charlotte Brontën Villette, jotka pitäisi saada luettua loppuun. Lisäksi saatan myös sekoittaa pakkaa ja villinä korttina aloittaa jonkin uudenkin kirjan.

0:20 Hep!

10:30 Jatkoin eilen Sofies Welt -kirjaa, mutta se on aika hidaslukuinen että en saanut luettua kuin 10 sivua, olen nyt sivulla 105. Nyt syön aamiaista ja jatkan vaikkapa Anne Frankilla.

Luettu: 10 sivua

18:45 No niin, unohdin kirjoittaa aiemmin. Aamulla aikaa kului liikaa kännykkään, joten luin Anne Frankiakin kymmenen sivua eteenpäin ja olen nyt sivulla 250. Olin ystävälläni lounaalla ja päädyin viipymään koko iltapäivän! Söimme sekaisin intialaisia snackseja, pashaa ja kulitsaa, ja mukaan liittyi vielä hänen kämppiksensä joka teki meille rapusipsejä ja tapiokapalloja sago-keittoa varten. Nyt lukumaratonia on sitten jäljellä muutama tunti ja olen lukenut vasta 20 sivua...

Luettu: 20 sivua

20:50 Heipä hei. Kahlasin Sofies Weltiä sivulle 115, eli luin sitä 10 sivua eteenpäin. Osittain ajankulu johtuu siitä, että unohduin taas kännykälle, mutta muuten kirja vain tuntuu todella hidaslukuiselta. Se selittää hyvin filosofian teorioita ja ajatuksia mutta tuntuu kuitenkin raskaalta, ja etenen siinä hitaasti. Muutenkin harmittaa miksen enää pysty lukumaratoonaamaan kuten ennen. En ole ikinä lukenut näin vähän maratonin aikana. Olisi pitänyt aloittaa vasta huomenna, sillä tänään osa ajasta meni muutenkin hukkaan. Nyt päätin ottaa hiukan kevyemmän kirjan esiin, Cecilia Vinessen The Summer of Us.

Luettu: 30 sivua

22:00 Viimeisen tunnin ajan olen jo alkanut haukotella - en ymmärrä mikä energianpuute minulla on ollt viime aikoina, sillä olen aina nukahtanut aamuisinkin herätyskellon jälkeen uudestaan. Olen The Summer of Us -kirjassa sivulla 25. Kirja on nuortenromaani matkustamisesta, ihmissuhteista, ja hyvästeistä ja uusista aluista - aika tyypillisiä aiheita siis, mutta minulla on korkeat odotukset tästä. Samalla alkaa kaivata interrail-reissua ja huoletonta ystävien tapaamista, oi!

Luettu: 55 sivua

22:45 Piti sanoa että pidän tauon menemällä ripustamaan pyykkiä ja käymään suihkussa! Vielä äsken olin ihan väsähtänyt eikä tehnyt mieli edes syödä, mutta suihku jollain lailla piristi ja kasasin iltapalaksi lautaselle pashaa ja kulitsaa. (Toivottavasti ne eivät pian ala pursuta korvista!) Nyt jatkan The Summer of Usia.

00:20 Aika!

Luin viimeisen tunnin samaa kirjaa vielä sivulle 60 asti ja aion jatkaa sitä maratonin jälkeenkin - juoni ja henkilöt eivät ole vielä täysin napanneet, mutta päähenkilöiden ihmissuhdekiemurat, yliopistohaaveet ja interreilailu kiinnostavat.

Yhteensä luin siis maratonissa kolmea kirjaa, eli Jostein Gaarderin Sofies Welt, Anne Frank: Tagebuch ja Cecilia Vinessen The Summer of Us. Luin yhteensä 90 sivua. Vaikka olen jo pitempään tuskaillut, etten enää ehdi lukea maratoneissa paljoakaan, niin yleensä olen kuitenkin aina lukenut reilusti sata sivua, huippuvuosinani luin 300-400 sivua. Tänään tämä ei edes johtunut siitä, etteikö minulla olisi ollut aikaa (paitsi että vietin ystävälläni puolet päivästä) mutta edes lukiessani en saanut todella luettua paljoa. Ehkä kirjavalintani olivat liian hidaslukuiset, ehkä tänään en vaan pystynyt keskittymään kunnolla, ehkä en vain pysty enää keskittymään lukemiseen kunnolla? Se lannistaa, sillä kirjat ovat olleet minulle koko ikäni tärkein harrastus. 

Joka tapauksessa oli kiva kokeilla taas maratoonata, kiitos Kuunnellut äänikirjat -blogin Satulle!

P.S. Päätin tehdä koosteen kaikista maratonsaavutuksistani ikinä:

1. lukumaratoni 2015: 298 sivua

Kesän lukumaraton(i) 2015:  444 sivua

Loppukesän lukumaraton 2015: 346 sivua

Talvi-iltain lukumaraton 2016: 223 sivua

Blogistanian lukumaraton 2016: 412 sivua

Kesän lukumaraton II 2017: 357 sivua

Kesän lukumaraton 2 2018: 213 sivua

Palmusunnuntain lukumaraton 2020: 335 sivua

Pääsiäisen lukumaraton 2020: 202 sivua

Helatorstain lukumaraton 2020: 224 sivua

Kirjabloggaajien kesälukumaraton 2020 osa 2: 52 sivua

Syksyinen lukumaraton 2020: 171 sivua

Vuodenvaihteen lukumaraton 2021: 180 sivua

Ystävänpäivän lukumaraton 2021: 149 sivua

Pääsiäisen lukumaraton 2021: 90 sivua

Olen vain kerran järjestänyt itse maratonin (palmusunnuntaina 2020), mutta joskus olen maratoonannut yksinäni. Kivointa on ollut liittyä isoihin Blogistanian maratoneihin, joissa voi tsempata muita ja saada tsemppiä, ja lukea ystävien kanssa. On hauska huomata kuinka veljeni tai ystäväni ovat minun innoittamanani välillä ottaneet epävirallisesti osaa maratoneihin. (Veljeni ovat nähtävästi lähes joka kerralla lukeneet Taru sormusten herroja :D) Kesän lukumaratoneilta on myös muuten hyviä muistoja, kun olen viettänyt aikaa naapurieni kanssa, ja ylipäätänsä olen usein kertonut maratonpostauksissani ystävien tapaamisesta tai leipomisesta. En ole koskaan lukenut enempää kuin 24h, mutta 48h lukumaratonejakin voisi kokeilla. Varsinkin viime ja tänä vuonna olen lukumaratoonannut verraten usein, mutta huomaan pääpainon siirtyneen yhä enemmän muulle tekemiselle. Se on vähän harmi, tuntuu ettei ole enää aikaa tai kykyä keskittyä koko päiväksi lukemiseen. On näihin silti yhä mukava osallistua. 

Ystävänpäivän lukumaraton 12.-14.2.2021 - päivittyvä

Kuva: Niina T./Yöpöydän kirjat

En ole taaskaan kirjoittanut blogiin pitkään aikaan. Tarkoitus on kyllä ollut, sillä olen lukenut enemmän kirjoja kuin yhteensä viime puolen vuoden aikana ja aloittanut useamman postauksen. En ole kuitenkaan saanut niitä valmiiksi, sillä on ollut hirveä kiire. En tosin tiedä miten pandemian keskellä voi olla kiire yhtään mihinkään, joten kyse on lähinnä keskittymiskyvyn puutteesta ja hitaudestani etäopiskelussa... Odotan todella lukukausilomaani maalis-huhtikuussa, jolloin Saksassa ehkä ei ole enää lockdownia.

Joka tapauksessa olen odottanut jo pitkään ystävänpäivän lukumaratonia, jonka järjestää tänä vuonna LauraKatarooma, ja jopa suunnitellut sitä varten pienen lukupinon. (Jonka tosin luin puoliksi jo viime viikonloppuna mutta pikkuvikoja.) (Oikeastihan minulla ei olisi aikaa maratoonata tai lukea, kun viikon päästä on koe ja pitäisi analysoida tutkimusharjoituksen tulokset, tehdä ylipitkiä viikkotehtäviä joista ei ikinä saada palautetta ja päättää, lähteäkö ensi syksynä vaihtoon.) Ajattelin kuitenkin sekoittaa opiskelua, kaverien tapaamista ja lukumaratonia yhteen päivään, elämä on lyhyt. (Ja niin tulee maratonsaavutuksenikin olemaan :D)

Lukupinooni kuuluu ainakin:

Ann M. Martin: Onni kääntyy, Anne

Alice Oseman: Loveless (loppuun)

Aion ainakin lukea ensiksimainitun The Baby-Sitters Club -sarjan 17. osan, sillä se on todella nopealukuinen. Luin tätä sarjaa siis ala-asteella useamman kirjan ja nyt katsottuani samannimistä Netflix-sarjaa halusin nostalgisesti palata lastenvahtikerhon pariin. Kovin kummoisilta nämä kirjat eivät enää tunnu, mutta muistan niin ihailleeni pienempänä erilaisia kerhoja. Loveless-romaania sen sijaan haluaisin säästellä, se on yksinkertaisesti jotenkin niin samastuttava ja upea kirja.

Aloitan huomenaamulla!

14:30 Enpä aloittanutkaan aamulla, sillä kaikki aika kului opiskeluun, ja nyt olen puolestaan lähdössä tapaamaan ystävääni. Joka tapauksessa aloitan lukumaratonin ratikassa ja jatkan sitä illalla! Aloitan Ann M. Martinin The Baby-Sitters Club -sarjan kirjalla Onni kääntyy, Anne.

18:15 Luinkin sitten vain menomatkalla! En tosin päässyt tarinassa vielä eteenpäin, sillä jokaisessa sarjan osan ensimmäisissä luvuissa selitetään uudestaan lastenvahtikerhon toimintatapa ja sen jäsenet. Tämän osan kertojana on ujo ja rauhallinen Anne, josta olen aina pitänyt kaikkein eniten, ja hän myös tuntuu ainoana hahmona hiukan kehittyvän sarjan aikana. 

Ystävän kanssa kävelin kohmeisin jaloin ympäri viimaista Töölönlahtea ja kerran myös sen poikkikin, haimme to-go-kahvia ja puhuimme koronasta, politiikasta ja opinnoista pitkästä aikaa yhdeksään kuukauteen. Oli jotenkin niin mukava ja rauhallinen olo, vaikka hiukan pelkäsinkin hukkuvani jäihin. :D

Luettu: 22 sivua

9:15 Kuten odotinkin, eilen meni aika kaikkeen muuhun kuin lukemiseen. Illalla söimme laskiaispullia ja katsoin Ystävänpäivä-elokuvan. Loppuillasta luin kuitenkin Annea eteenpäin 80 sivua.

Luettu: 102 sivua

12:50 Nyt aamulla unohdin opiskelun ja luin Annen loppuun. Tämä The Baby-Sitters Clubin osa oli vähän aavemainen, sillä Anne saa postissa uhkaavia kirjeitä ja huonon onnen riipuksia, ja jokaiselle kerholaiselle sattuu onnettomuuksia. Olen kuitenkin spoilannut itseni netissä, ja loppuratkaisu olisi muutenkin ollut helppo arvata. Kolmetoistavuotiaat Anne ja Bruno ovat suloisia yhdessä. Tyttöjen ajatukset alkavat muutenkin entistä enemmän suuntautua poikiin, mikä tuntuu hassulta, kun en itse samanikäisenä juurikaan ajatellutkaan rakkautta (onneksi!).

Luettu: 149 sivua

14:30 Lukumaraton seis! 

En sitten enää Annen jälkeen jatkanut lukemista, sillä yritin keskittyä opiskeluun. Luin siis yhteensä lukumaratonissa 149 sivua eli Ann M. Martinin kirjan Onni kääntyy, Anne. Kirja oli juuri sopivan nopeaa maratonlukemista, ja jos aikaa olisi riittänyt, olisin ehtinyt lukea vaikka kuinka monta osaa putkeen.

Niin, aikaa. Olen huomannut, etten enää viime aikoina löydä tarpeeksi aikaa lukumaratoneihin, saati sitten mihinkään muuhun ainakaan koko päiväksi. Tätä lukumaratonia olin jopa odottanut ja suunnitellut keskittyväni paremmin lukemiseen, mutta ei. Ehkä jonain vuonna saan taas järjesteltyä aikatauluani paremmin. Joka tapauksessa oli ihana myös nähdä pitkästä aikaa ystävääni ja katsoa elokuvaa, voihan sitä joskus lukumaratoonailla näinkin muun arjen sivussa.

Kiitos järjestämisestä LauraKataroomalle!

Vuodenvaihteen lukumaraton - päättynyt

Vaikka olen jo epävirallisesti joutunut lopettamaan lomailun ja siirtynyt opiskeluun, halusin kuitenkin pitää vielä vähän aikaa vapaata ja lukea. Vuodenvaihteen lukumaratonia 1.-2.1.2021 emännöi Oksan hyllyltä. Tarkoituksena on siis lukea 24 tunnin ajan niin että edes osa lukumaratonista tapahtuu tammikuun ensimmäisenä tai toisena päivänä. 

Päätin liittyä maratoniin tästä illasta lähtien. Kuten oikealla olevasta palkista näkyy, minulla on entistäkin enemmän kirjoja kesken, ja sen lisäksi vielä useita kirjastosta lainaamiani odottamassa. Satuin varaamaan juuri sopivasti useita lyhytkertomuksia ja lisäksi pari kirjaa on ollut jopa ikuisuuksiakin kesken. En aio kuitenkaan lukea koko aikaa, vaan huomenna pitäisi myös tavata pitkästä aikaa ystävää.

 

Näillä näkymin maratonpinooni kuuluu:

Liz Kessler: Read me like a book (loppuun)

Mary Marck: Hyvästi, Eeva! (loppuun)

Robin Talley: Pulp (loppuun)

Rainbow Rowell: Midnights (novelli) - kokoelmasta Almost Midnight

Becky Albertalli: Love, Creekwood (pienoisromaani)

20:00 Paikollanne, valmiit, hep!

0:25 Maratonin ensimmäiset tunnit sujuivat aika hitaasti: aloitin kyllä lukemisen kahdeksalta, mutta kävin heti syömässä ja sitten aloimme katsoa Neljät häät ja yhdet hautajaiset. Aloin lukemaan Liz Kesslerin Read me like a book, jota luin viimeksi kesällä, enkä päässyt silloin ihan loppuun. Aloitin sivulta 263 ja olen nyt sivulla 278. Lukemista hiukan haittaa se, etten muista kovinkaan yksityiskohtaisesti, mitä koko kirjassa on tapahtunut! Tällä hetkellä minun pitäisi jatkaa, mutta aloin kuunnella erästä podcastia...

Luettu: 15 sivua

2:00 Nyt jatkoin taas lukemista: lopetin Read me like a book -kirjan (sitä oli enää 18 sivua jäljellä) ja aloitin Rainbow Rowellin Midnights-novellin, jossa olen päässyt sivulle 18 asti. Luen sen vielä nyt yöllä sen loppuun. Read me like a book oli hyvin samastuttava kirja, tosin loppui aika nopeasti. Midnights on puolestaan hyvin uuteen vuoteen sopiva rakkaustarina, joka mahtuu vain 50 sivuun ja on siksi aika pintapuolinen.

Luettu: 51 sivua

10:00 Yöllä luin vielä Midnights-novellin loppuun, eli viimeiset 32 sivua. Nyt puolestaan minulla on ongelma: en haluaisi vielä lukea Pulp-kirjaa loppuun enkä aloittaa Love, Creekwoodia, koska en halua kiirehtiä niiden kanssa, mutten millään löydä Eeva-kirjaa mistään. (Tietääkö kukaan sitä fiilistä, kun kesken oleva kirja katoaa mystisesti...) 

Luettu: 83 sivua

10:20 Järjestin melkein kotietsinnän jonka seurauksena Eeva-kirja löytyi onneksi sittenkin. Onneksi, sillä en olisi jaksanut aloittaa taas uutta kirjaa, kun vanhoja on edelleen vino pino kesken... 

Hyvästi, Eeva! on Marckin Eeva-sarjan viimeinen osa ja kertoo nuorten ensimmäisestä vuodesta ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

11:25 Ehdin lukea Eevaa vain noin 12 sivua sivulle 49, kun iski hirveä kiire ehtiä tapaamaan ystävääni. Onneksi nyt matkalla ehtii lukea, ja otin varalta mukaan myös Marckin Minnan syyslukukauden, kun en edelleenkään raaski vielä aloittaa Love, Creekwoodia.

Luettu: 95 sivua

18:10 Huh, tulin vasta vähän aikaa sitten kotiin! Meillä oli mukava iltapäivä kävellessämme ristiin rastiin Espoota. Jossain vaiheessa alkoi sataa taivaalta jotain epämääräistä, ja paluumatkalla maassa oli jo melkein kunnon hanki. <3 Meno- ja paluumatkalla ehdin sittenkin lukea vain noin 50 sivua eteenpäin Eevaa, olen siinä nyt sivulla 99. Eeva ystävineen on ensimmäistä kertaa ulkomailla, Lontoossa, ja minullakin iskee melkein matkakuume.

Luettu: 145 sivua

20:00 *viheltää pilliin* Seis!

Luin viimeisen kahden tunnin aikana Hyvästi, Eevan! viimeiset 25 sivua ja viimeisen vartin aikana vielä 10 sivua Robin Talleyn Pulp-romaania. Viimeinen Eeva-kirja oli mukavaa ja rentoa luettavaa, mutta loppui aika yllättäen, eikä koko kirjassa paljon tapahtunut mitään. 

Yhteensä luin maratonissa 180 sivua ja jopa neljää eri kirjaa tai tarinaa. Kaksi keskeneräistä kirjaa luin loppuun ja yhden novellin kokonaan:

Liz Kessler: Read me like a book

Rainbow Rowell: Midnights

Mary Marck: Hyvästi, Eeva!

180 sivua on minulle ihan kelpo tulos, mutta olisin toivonut ehtiväni vielä enemmän. Muistan edelleen kuinka vuosia sitten luin aina yli 300 sivua, parhaimmillaan 444 sivua. Joka tapauksessa maratonkirjani olivat kevyttä ja mielenkiintoista luettavaa. Samalla tietysti mussuttelin suklaata ja join glögiä. Huomasin tosin, että lukumaratoni tapahtuvat nykyään vähän siinä sivussa: minulla oli muitakin menoja ja katsoin perheen kanssa elokuvaakin. Ei siis ihme, etten enää pääse takavuosien lukuihin, mutta mukava näinkin.

Kiitos emännöinnistä MarikaOksalle!

Syksyinen lukumaraton!

Vaikka lukemiseni onkin ihan hiukan kohentunut viime talven määristä - jolloin luin välillä vain kirjan per kuukausi - olen silti edelleen pettynyt lukutahtiini. En nyt marraskuisen Saksan lockdownin iskiessä alkanutkaan lukemaan enemmän vaan sitä vastoin katsomaan enemmän Netflixiä. Lainasin jopa kuun alussa kirjastosta kymmenisen opusta, mutta olen lukenut niistä vasta kaksi nopealukuisinta.

Tänä viikonloppuna onkin hyvä hetki korjata asia. Ajattelin pitää pitkästä aikaa pienen rennon maratonin ja keskittyä taas paremmin rakkaaseen laiminlyötyyn harrastukseeni. Aion ottaa rennosti ja lukea vain lukemisen ilosta - opiskeluhommat, raitis ilma ja ruoanlaitto vievät kyllä osan ajasta. Yritän kuitenkin olla juuttumatta someen tai Netflixiin, ehkä pidän jopa kokonaan lakon niistä.

Aloitan varmaan myöhään tänä iltana ja jatkan huomeniltaan asti. Lukupinossani on kaksi hyvin erilaista nuortenkirjaa: Giraffen in Finnland jostain syystä hiukan nolottaa esitellä, ehkä koska se on aika lailla täydellistä aivot-narikkaan-heittävää yläastedraamaa, jonka nappasin lähinnä kiinnostavan nimen takia. (Tähän mennessä kirjassa ei ole vielä mainittukaan Suomea, mutta sitä vastoin kolme eri Finn-nimistä henkilöä mukaan lukien päähenkilö itse.) Sofies Welt (Sofian maailma) puolestaan tuntuu tähän verrattuna liiankin filosofiselta, mutta jotenkin kaipaan myös jotain syvällistä luettavaa, muutakin kuin rakkaussotkuja. Olen niin suuri rakkaustarinoiden suurkuluttaja, että tekee hyvää lukea pohdintaa myös kaikista muistakin elämän aiheista.

Mukaan saa tulla, jos ehtii näin spontaanisti! :)

22:15 Aion aloittaa noin klo 22:30 (Saksan aikaa), haudutan jo teetä valmiiksi :)

1:40 Olen lukenut jo kolme tuntia, tosin välillä eksyin lukemaan nettilehtiä tai tekemään nettitestejä. Olen nyt sivulla 142 Giraffen in Finnland -kirjassa - jossa ei ole edelleenkään maimittu Suomea, enkä enää oletakaan sitä. Aloitin kuitenkin sivulta 70, joten olen nyt lukenut 66 sivua maratomin aikana. Samalla join maitoteetä ja mussutin itsetehtyä kurpitsakakkua, jotka sopivat täydellisesti lukuiltaan. En muista koska viimeksi olen lukenut näin pitkään putkeen... 

Luettu: 66 sivua

Hyvää yötä!

10:40 Heräsin vasta tunnin herätyskellon pirinän jälkeen, nähtävästi minulla on hiukan univajetta... Nyt jatkan hiukan Giraffen in Finnland ennen aamupalaa.

12:35 Nyt olen syönyt jo aamupalaakin ja lukenut sivulle 165 asti. Nyt tosin aion pitää määrittelemättömän kokoisen tauon ja mennä ulos kävelylle ja sitten jatkaa erästä projektia entistä työharjoittelupaikkaani varten. 

Luettu: 95 sivua

17:15 Kävelyni venyikin sitten useamman tunnin pituiseksi, kun en löytänyt sopivia oikopolkuja, ja samalla soittelin perheeni kanssa. Kuuntelin myös loppuun erään podcast-luennon. Oli jotenkin tunnelmallista kävellä ruskeanharmaassa metsässä ja kuunnella tulkintoja Humisevan harjun naiskuvasta. (Otin tällä lukukaudella kirjallisuusluennon 1800-luvun naiskirjailijoista itkettyäni sitä, etten voi ottaa toista sivuainetta.)

Äsken söin hiukan lounasta ja jatkoin Giraffen in Finnland -kirjaa sivulle 188 asti. Alan olla sitä mieltä ettei tämä olekaan aivan täysin perinteistä yläastedraamaa, siitä pitää huolen Finnin poikatyttömäisyys ja perhesuhteet. Joka tapauksessa on hämmentävää, kuinka niin monessa nuortenromaanissa päähenkilöiden ikähaarukka on viidentoista kuudentoista välillä, mutta päähenkilöt vaikuttavat paljon nuoremmilta ja itse romaania lukisi tosielämässäkin ehkä 13-14-vuotiaat.

Luettu: 113 sivua

21:35 Tunti jäljellä! Viiden jälkeen intouduin imuroimaan pitkästä aikaa, pesemään pyykkiä, tekemään leipätaikinan ja aloittamaan projektini, niin että aloin vasta puoli yhdeksän aikoihin taas lukemaan. Olen nyt sivulla 220. Joka tapauksessa en tule saamaan kunnon loppukiriä viimeisen tunnin aikana, sillä leipä pitäisi vielä paistaa ja ehkä jatkaa projektiani, jollen sitten lykkää sitä loppuiltaan.

Luettu: 150 sivua

"22:30" (tosiasiassa 14:00 seuraavana päivänä) Voi ei, unohdin kokonaan päivittää! Luin viimeisen tunnin aikana enää 21 sivua, sillä aloin siinä kymmenen aikaan paistamaan leipää. Onneksi se ei kummastuttanut ketään, sillä kämppikseni L kävi kysymässä vanukasjauhetta ja päätyi sitten lainaamaan sitä kämppikseltäni S, koska oli juuri saanut päähänpiston kokeilla vanukkaan tekoa. Kai kokkausinnon syttyminen kello kymmenen aikaan yöllä on ihan normaalia! :D 

Luettu: 171 sivua

***

Tässä(kään) maratonissa en valitettavasti saanut paljoa luettua, mutta kuitenkin selvästi enemmän kuin normaaleina arkipäivinä. Joulun alla pitäisi kyllä pitää kunnon joulumaraton suklaarasiat ja glögilasi nenän edessä. Nyt tosin keitin maitoteetä ja mussuttelin kurpitsapiirakkaa sekä hiukan suklaatakin. (Minulla on huono tapa napostella aina kirjan tai Netflixin ääressä...) Lisäksi ehdin leipoa, siivota, tehdä pitkän kävelyn ja edes aloittaa hiukan erästä projektiani.

Ehdin onneksi lukea 171 sivua Kari Ehrhardtin nuortenkirjasta Giraffen in Finnland. Sofian maailman pariin en sitten jaksanut paneutua, vaan halusin vain heittää aivot narikkaan ja lukea jotain "helppoa". Aluksi olin pitänyt Giraffen in Finnland -kirjaa vähän tylsänä, mutta se tuntui edetessään hiukan paranevan ja syvenevän. Kerron siitä sitten lisää kuukauden koosteessa! 

Aiotteko te pitää lukumaratoneja nyt syksyllä tai talvella?

Kirjabloggaajien kesälukumaraton 2020 osa 2 - päivittyvä postaus

Yöpöydän kirjat järjestää 29.8 kesälukumaratonin toisen kierroksen! Missasin kiireiden takia ensimmäisen maratonin, mutta nyt yritän ehtiä mukaan. Koulujuttuja pitäisi nytkin tehdä ja kavereita tapailla, mutta maratoonaaminen on vain niin mukavaa. Päätin siis yhdistää opiskelun ja maratonin lukemalla antropologista tutkimusta. En ota myöskään yhtään paineita vaan luen sen verran kuin ehdin.

Aion siis jatkaa Margaret Trawickin kirjaa Notes on Love in a Tamil Family, joka kertoo kirjailijan tutkimuksista rakkauden ja sukulaissuhteiden parissa Etelä-Intiassa. Hän on kirjoittanut kirjan omien kokemuksiensa kautta asuessaan tamililaisen perheen luona kenttätyössään. Tykkään etnografian kirjoitustyylistä, se ei ole mitenkään raskas tai tieteellinen, vaan Trawick kuvailee omien tunteidensa ja kokemuksiensa kautta konkreettisesti perhettä ja arkea ja Etelä-Intian kulttuuria. Kirja on mukava, mutta siitä pitäisi kirjoittaa kymmenen sivun kirja-arvostelu, mikä vähän mietityttää.
Toisena kirjana minulla on Jung Changin Villijoutsenet - kolmen kiinattaren tarina (en tiedä miten olen nyt yhtäkkiä edes vähän innostunut asiateksteistä, en lue tällä hetkellä yhtäkään romaania). Se kertoo kirjailijan, hänen äitinsä ja isoäitinsä elämästä koko 1900-luvun Kiinan mullistuksien aikaan, tietysti kertoen muidenkin sukulaisten ja tuttujen elämästä. Siitä tajuaa paremmin Kiinan historiaa, yhteiskuntaa ja ihmisten arkea keisarivallan, tasavallan ja kommunismin aikaan.
En ole vielä varma, mihin aikaan aloitan maratonin, mutta joskus nyt illasta :)
Lukuiloa! Osallistutteko te maratoniin?
***

23:15 (tämän pallonpuoliskon aikaa): aion aloittaa klo 23:30!
1:00 Aloitin puoli kahdeltatoista "Notes on Love in a Tamil Family" sivulta 61 ja olen nyt sivulla 81. Tässä luvussa kirjailija kuvailee perheenjäseniä ja heidän suhteitaan toisiinsa ja koko perheen suhdetta kylän muihin kasteihin. Strukturalismin kannattajana hän huomaa erilaiset tyypilliset kuviot esimerkiksi naisten ja miesten välillä, kuten konfliktit ja eri uskomukset. (Nyt kun vähän vielä selitän tästä lisää niin kirja-arvostelu alkaa olla hyvällä mallilla!)
Huomenna jatkuu! Luettu: 20 sivua.

11:30 Nyt olenkin ollut hereillä jo pari tuntia ja aamupalan teon sekä korppujauhojen raastamisen (huh mikä ääni siitä tulee!) ohella ehtinyt lukea 12 sivua Villijoutsenia. Nyt alkaa parin tunnin putki, jolloin yritän ehtiä lukea Notes on Love in a Tamil Familya kunnolla eteenpäin, ennen kuin lähden kaverin kanssa kävelylle. Olen jotenkin taas onnistunut haalimaan niin paljon tekemistä tälle päivälle lukumaratonin laiminlyöden, että tämä saattaa olla jopa viimeinen kunnon lukupätkä. 

15:25 Nyt on kunnon lukuputki takana! Viimeisen tunnin ajan olen tosin siivoillut ja valmistellut lähtöä kävelylle (päätimme ystäväni kanssa kiireiden takia sittenkin ajaa autolla eräälle näköalapaikalle ja tulla takaisin kävellen, jos ehdimme :D). Ehdin lukea valitettavaati vain 20 sivua eteenpäin, sillä etenen asiatekstin parissa aina hitaasti ja kirjoittelen asioita ylös. Nyt sitten lukeminen keskeytyy ainakin joksikin aikaa, jollei sitten koko illaksi! Katsotaan miten käy.

Luettu: 52 sivua

1:30 Valitettavasti maraton jäi sitten vaan pariin lukupätkään aamulla, sillä en nyt koko iltapäivän ja illan aikana ehtinytkään kirjan ääreen. Lähdin ensin kävelylle ystäväni kanssa, sitten syöksyin kauppaan ja lopulta kotiin ennen kuin toinen ystäväni saapui laittamaan kanssani suomalaista ruokaa. (Ah kuinka rakastan opiskelijaelämää!) Siinä kuluikin sitten loppuilta kun valmistimme lihapullia ja pinaattilettuja ja söimme hitaasti ja nautinnollisesti. Olisi pitänyt pitää maraton mieluummin vasta sunnuntain puolella, mutten ollut varma lopetammeko ennen kello kahtatoista. Joka tapauksessa luin maratonilla huimat 52 sivua, joista kerron lisää huomenna. :)

Kävelytunnelmia

Kooste: Vuoden 2020 kirjabloggaajien lukumaratonissa luin siis 52 sivua, mikä on varmaan huonoin tulokseni maratoneissa, ja olette ehkä samaa mieltä että olisi pitänyt aloittaa vasta lauantai-iltana (tosin nyt sunnuntaina olen saanut luettua 16 sivua, enkä tehtyä mitään muutakaan, joten ehkä tämä oli kuitenkin hyvä päätös). Luin eteenpäin Margaret Trawickin etnografista teosta Notes on Love in a Tamil family sekä Jung Changin omaelämäkertaa Villijoutsenet. Kolmen kiinattaren tarina, joista molempia voin vain suositella. Ensi kerralla sitten enemmän! Lukemisen ohella mussuttelin suklaata luvattoman paljon, mutta kuuluuhan se evääksi maratonille. Lisäksi kävin ystävän kanssa kävelyllä ja kokkasin toisen kanssa, joten päivän aktiviteettikiintiö täyttyi kyllä runsaasti.

Kiitos järjestämisestä Niina T.:lle!

Helatorstain lukumaraton 21.-24.5.2020 - päivittyvä

Tämä onkin jo vuoden kolmas lukumaratonini :) Tekeekin hyvää lukea taas pitkästä aikaa kunnolla. Kuunnellut äänikirjat -blogi kutsui nyt maratoonaamaan helatorstaina tai nyt sen jälkeisenä viikonloppuna, mukaan voi edelleen liittyä ex tempore! Maratonissa siis luetaan tai kuunnellaan 24h kirjoja, tauot mukaan laskettuna. Tänään aurinkoinen sää sallii myös pihalla lukemisen, huomenna taas (ainakin meillä päin) luvataan pilvistä tai sadetta, jolloin voi vain kökkiä sohvannurkassa suklaalevyn kanssa ja iloita sadepisaroista ikkunalla. 

Itse ajattelin opiskella vielä hetken ja aloittaa maratonin joskus iltapäivällä tai alkuillasta. Hain juuri tällä viikolla kauan odotettuja varauksia kirjastosta, ja hipelöin niitä jo tänään yrittäessäni päättää minkä lukisin ensiksi. En ole vielä 100% varma lukuvalinnasta, mutta suunnittelen lukevani ainakin Rainbow Rowellin lyhytromaanin Kindred Spirits. 

Lähde: Kuunnellut äänikirjat

19:30 
En sitten ehtinytkään aloittaa maratonia aikaisemmin opiskelun ja kaupassakäynnin vuoksi, mutta nyt pääsen lopulta Kindred spirit -kirjan kimppuun. Myös veljeni pitää epävirallisesti maratonia - Himoshoppaajan toisella osalla :D Start!


21:30 
Päätin sitten lukea Kindred Spiritsiä veljelleni ääneen että saan HelMet-lukuhaasteen kohdan 19 täytettyä. Kirja vaikuttaa hitusen samankaltaiselta fanitytön rakkaustarinalta kuin Rainbow Rowellin Fangirl (paitsi että Elena on sosiaalisuudessaan melkein Cathin vastakohta), harmittaa että tässä on vain 64 sivua. Koska veljeni haluavat alkaa katsoa elokuvaa, siirryn johonkin toiseen kirjaan ja jatkan tätä sitten huomenna.

Luettu: 32 sivua

1:40
Hups, nyt venähtikin pitkäksi. Katsoin illalla samalla elokuvaa ja luin Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluuloa, jota olen jatkanut nyt vuoteessakin. Olen sivulla 103, mutta tämä on isotekstinen 750-sivuinen versio (kirjastossa ei ollut muita, kun pandemian alkaessa syöksyimme hamstraamaan kirjoja), joten olen vasta alussa. 

Luettu: 135 sivua

12:00
Sivulla 143 Y&E:ssä! En tiedä miten etenen iltapäivällä, kun pitäisi kirjoittaa eräs aine, nähdä ystävää ja ehkä katsoa elokuvaakin...

Luettu: 175 sivua

Tein aamupalaksi
 banaanilettuja

16:45 
Hups, jäin sitten pelaamaan joksikin aikaa Play Stationilla Slyta (pitkästä aikaa, mutta muistimme edelleen vuosia sitten keksimämme aivoitukset :D) ja kirjoittamaan aineen Han-dynastian konfutselaisesta yhteiskuntamallista ja vielä toisenkin sen ajan ystävyyden määritelmästä. Olen edennyt vain sivulle 148 asti Y&E:ssä. Ihanaa että tänäänkin on lämmin ilma, luen nyt ulkona kalpeassa auringossa.

Luettu: 180 sivua

19:30 Seis!

Viimeisten tuntien aikana luin ensin Y&E:tä sivulle 160, tein kävelyn ystäväni ja jäätelön kanssa ja luin veljelleni Kindred Spiritin loppuun - eli sivulle 64.

Yhteensä luin siis maratonin aikana 224 sivua. Olin hapuillut ehkä kolmeasataa, mutta toisaalta tiesin haluavani tehdä viikonloppuna muutakin kuin lukea. Joka tapauksessa ehdin katsoa elokuvan ja tehdä koulutöitä, aamiaista ja kävelynkin. :)

Kiitos maratonista Satulle! Päivitän tähän myöhemmin pienen koosteen maratonissa luetuista kirjoista. :)

***

Luin siis kokonaan loppuun Rainbow Rowellin lyhytromaanin Kindred spirits, joka on julkaistu World Book Day 2016 varten. Se kertoo Elenasta, jolle Star Wars on enemmän kuin elämä ja joka päättää jonottaa neljä päivää elokuvateatterin oven edessä ennen uuden jatko-osan julkaisua - hän on kuitenkin kuvitellut paikalla olevan muitakin kuin kaksi ihmistä hänen lisäkseen... 

Tämä tarina oli kiinnostava ja se sopi ihan hyvin ääneen luettavaksikin, kahdessa tunnin pätkässä. Se oli kuitenkin lähinnä vain raapaisu Elenan elämästä eikä tapahtumissa päästy juuri pintaa.syvemmälle, lisäksi melkein kaikki oli dialogia. Fanityttöys on roolissa myös Rowellin Fangirl-roolissa, mutta tässä sen rooli oli jotenkin pienempi. Vaikken suuri Star Wars -fani olekaan, olisin ehkä toivonut vielä vähän enemmän Star Wars -keskusteluja. Ja jotenkin vain enemmän sisältöä tarinaan. Joka tapauksessa se oli mukava, ja plussaa Elenan vietnamilaisuustaustasta ja sen luontevasta esittämisestä. Sekä siitä että kerrankin kirjassa on 18-vuotias päähenkilö! (Aina ne ovat 16-vuotiaita...)

Samastun tähän sitaattiin, vaikka nolottaa myöntää toiveeni olla uniikki lumihiutale:

""Everybody likes Star Wars," he said. "Everybody likes everything these days. The whole world is a nerd."
   "Are you mad because other people like Star Wars? Are you mad because people like me like Star Wars?"
   Gabe glowered at her. "Maybe."" -s.30

Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulosta teen ehkä myöhemmin oman postauksensa. Se oli hitaampaa ajatuksella luettavaa, mutta nautin sen huumorista aina kun vain tajusin. Darcyn valkenevaa ihastusta Elizabethiin on ihana seurata, samoin kuin 1800-luvun alun elämää. Kumpa Jane Austen olisi maininnut mitä romaaneja siihen aikaan luettiin! Ihmettelen kyllä, miksi hahmot puhuvat niin paljon toistensa luonteista. :D