Talvi-iltain lukumaraton (lukumaratonini nro.4)

Viime viikon yhteiseen lukumaratoniin en ehtinyt mukaan, mutta onneksi löysin Klassikkojen lumoissa -blogin Talvi-iltain lukumaratonin! Siihen ehtii vielä mukaan, kunhan maratoonaa tällä viikolla joku päivä. Suosittelen, jos tuntuu siltä, meitä on mukana vasta kolme :)

Itse aloitan tänään kello yhdeltä iltapäivällä paikallista aikaa. 

Kuva on blogista Klassikkojen lumoissa

13.40 Nyt olen lukenut jo puolisen tuntia ja 17 sivua. Pitkän pohdinnan jälkeen päätin lukea maratoniin Karl Mayn kirjan Hopeajärven aarre, perusteena ajan syömä painos, jota ei oikein voi raahata kouluun... Kirja kertoo 1800-luvun lopun Lännestä ja vaikuttaa siksi olevan aika mielenkiintoinen! :) Katsotaan ehdinkö sen lisäksi lukea jotain muutakin...

17:27 Hopeajärven aarretta luettu 65 sivua. Vaikka hitaasti luenkin, ja joitakin taukoja on pidetty niin lounaan kuin netissä pyörimisen vuoksi, kirja on kuitenkin edelleen kiinnostava. Tai sitä on vaikea kuvailla, se etenee hitaasti, mutta kuitenkin siinä on jännittäviä tapahtumia, se voisi olla tylsä, muttei kuitenkaan ole. Pitää vaan lukea oikeassa tahdissa. Voi kuitenkin olla, etten saa edes tätä loppuun 24 tunnin aikana...

19:55 Kohta sata sivua luettu! Ja ruokatauko.

0:30 Olen niin syönyt, katsonut jakson lempitv-sarjaani (<3) kuin lukenut samalla kun jutellut ystäväni kanssa WhatsAppissa. Kirjassa vasta sivulla 145 enkä luule saavani sitä maratonin aikana loppuun. Silti se käy yhä vaiheikkaammaksi... Aamulla jatketaan!

10:35 Heräsin puoli 9 veljen herätykseen: "Puurolle!!" :3 Kaurapuuro on oikeasti aika hyvää nykyään, kun korvat pursuavat paahtoleipää. Puolitoista tuntia olen ehtinyt lukea ja sivulla 181. Yritän keskittyä vielä viimeiset 2,5 tuntia. (Niin vähän aikaa!)

13:00 Lukeminen seis!

Luin Talvi-iltain lukumaratonin aikana yhteensä 223 sivua kirjasta Hopeajärven aarre. Määrä ei ole mikään pilviä hipova, varsinkin kun yleensäkin luen yli 300-400 sivua. Kirja ei ollut ehkä mikään parhaiten maratoniin soveltuva, sillä se oli aika hidaslukuinen ja pientä tekstiä. Kuitenkin se ei missään vaiheessa ollut tylsä vaan mielenkiinto pysyi yllä koko ajan, sehän on tärkeintä.

Kirjoitan kirjasta postauksen sitten kun saan sen luettua loppuun, eli en tällä kertaa tee koostetta maratonissa luetuista kirjoista.

Sisarukseni innostuivat myös lukemaan: toinen luki englanniksi noin 500 sivua,toisen kiinnostus vähän lopahti, mutta jaksoi hänkin lukea 55 sivua Taru sormusten herraa.

Kiitos vielä Lukumadolle maratonin järjestämisestä!