sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Viimeinen vuosi Kiinassa & Kesäsuunnitelmia

Tänä kouluvuonna tutustuin luokkalaiseeni paremmin, koska muodostimme kolmannen  henkilön kanssa hetken pienen porukan. Sitten jäimmekin kahden, ja päädyimme pitämään toisillemme seuraa koko loppuvuoden.

Vuoden aikana minulla oli paljon työtä koulussa, lukion ensimmäistä vastaavalla luokalla. Toisaalta, luokkakaverini sanoivat tämän ja viime vuoden välillä vaikeutuneen paljon, mutta minusta tämä vuosi oli suurin piirtein yhtä vaikea. Vuoteen lisäsi kyllä paineita suomen kurssien tekeminen netin kautta, viiden kirjan lukeminen kahta kurssia varten sekä pitkän tutkielman ja siitä esitelmän pitäminen, jotka eivät herättäneet juuri ollenkaan motivaatiota.

Vuoden aikana nukuin liian vähän, mietin mitä muut ajattelevat minusta koulussa, en uskaltanut viitata virheiden pelossa ja pidin muutenkin pientä profiilia luokassa.

Minulla oli hankalia hetkiä ystäväni kanssa Suomessa, ja puoli vuotta stressasin Suomeen tuloa, laskin kuukausia ja viikkoja, enkä halunnut muuttaa.

 Söpö piirros säästä Päiväntasaajalla :3

Tänä kouluvuonna, vaikka siirryinkin lukion ensimmäistä vastaavalle luokalle, numeroni hiljalleen nousivat. Sain tutkielman ja esitelmän kunnialla suoritettua - ensimmäistä kertaa en tärissyt ja panikoinut sitä pitäessä. Viimeisenä päivänä sainkin käteeni parhaimman todistuksen näiden kahden vuoden aikana.

Tänä vuonna, vaikka kaipasinkin viime vuoden teatterikerhon ryhmää ja harrastuksen tuomaa iloa, oli minulla vuoden lopussa hauskaa kerholaisten kanssa, ja näytelmäkin sujui hyvin. Katsojat ihmettelivät, kuinka hienolla liikkeellä osasin riisua vastanäyttelijäni aseista. :D Tätä kohtausta oli tullut harjoiteltua jokaista askelta myöten...

Vuoden aikana tajusin että vaikka suurta kaveriporukkaa minulla ei olisi, minulla oli kuitenkin kaksi ystävää luokallani ja yksi vuotta ylempänä. Näiden kanssa koin hauskoja hetkiä niin höpötellessä kesken tuntia ja piirrellessä toistemme vihkoihin, keskustellessa aamun hyppytunnilla tai nopeasti välkällä, tai sitten keksittyä eri sanoista tuttuja lauluja. Ja kävellessäni käytävällä moikkailin varmaan noin joka neljättä oppilasta ja opettajaa. On surullista tietää, etten näe heitä enää.

Vuoteen kuuluu myös muun muassa kiinanopiskelussa edistyminen, ulkomaanmatkat, kirjojen lukeminen, vesi- ja lumisateen odottaminen, tunnelmalliset pitkät koulumatkat ja kävelyretket keinumaan hämärässä. <3


Viimeisellä viikolla olisin todellakin tahtonut mennä kouluun - mutta ei, minulla todettiin keuhkokuume. Pääsinpähän sitten viimeisenä päivänä kouluun... Ehdin onneksi hyvästellä joitakin sen päivän aikana, saada ihanan muistoalbumin luokkalaisiltani ja luoda pitkän katseen koulurakennukseen, jonne en enää koskaan tule menemään.

Niin, nyt on siis vihdoin alkanut kesä, jota olen odottanut ja pelännyt viimeisen puoli vuotta. Valitettavasti vain kuusi ja puoli viikkoa lomaa, joiden alussa tulen muuttamaan Suomeen, tapaamaan ystäväni taas ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen. Käymään toivottavasti isovanhemmilla ja pitemmän aikaa mökillä. Mummuni hautajaiset samoin kuin lukumaraton tulevat kuulumaan kesääni, ja toivottavasti saan luettua paljon, käveltyä metsässä ja muutenkin käytettyä ajan huolella.

Tänään tuli pitkästä aikaa tunne, että kesästä saattaa kuitenkin tulla ihana ja että meillä olisi yhtä hauskaa kuin ennenkin ystäväporukkani kanssa Suomessa. Toivotaan niin.


Tykkään kesän bucket listoista edelleen, joten:

/Aion toteuttaa parhaan ystäväni kanssa suunnittelemiani asioita
Niihin kuuluu etenkin metsäkävelyitä, yökyläily, kukkaseppeleen solmiminen ja kaupungilla käynti. 
/Kirjoittaa ystävyyskirjeitä ja muutenkin kirjeitä 
/Lähteä tilanteesta pois jos ahdistus iskee
/Olla pimeällä ulkona, mieluiten metsässä
/Katsella yhdessä tähtiä jonkun kanssa
/Olla vähemmän netissä kuin tänä vuonna
/Pelata sulkapalloa
Isä lupasi juuri tulla pelikaveriksi. :)
/Kuunnella SuomiPopia!
/Opetella laittamaan jotain ruokaa
Kiistelen vielä itseni kanssa pitäisikö luvata kokeilla ruoanlaittoa kerran viikossa - katsotaan nyt!
/Auttaa mökillä vanhempia siivoamisessa ja muussa vapaaehtoisesti
Nähtävästi lupasin nyt tämän! Ehkä pystyn nauttimaan siivoamisesta kuvittelemalla samalla eläväni entisajassa.
/Laulaa ääneen itsekseni ystävien läsnä ollessa
Minä laulan joka päivä ääneen, laulan joka päivä ääneen muiden seurassa. Mutta että laulaisin ystävieni kanssa, joita minua muutenkin jännittää tavata taas, ja ihan vain itselleni ajattelematta mitä muut ajattelevat siitä - no, katsotaan mitä tästä tulee.
/Tanssia sateessa ja metsässä
/Tehdä valokuvakansion kauneimmista kuvista Kiinassa
Jätän aina kaiken viime tippaan... Pitäisi vielä käydä kuvat uudestaan läpi ja valita loputkin, tulostaa ne ja liimailla kaikki vihkoon. ("Valokuva-albumini" tarkoittaa siis enemmänkin leikekirjaa.)

/Tuntea itseni kauniiksi ihanissa vaatteissa
/Tehdä jotain ikimuistoista

/Tottua elämään Suomessa, edes hiukan
(Tai ehkä minä totun heti, kuka tietää)


Kaunista kesää teillekin <3 Vaikka se ei tuntuisikaan niin lupaavalta, niin jotain hyvää siitä varmasti löytyy.

8 kommenttia:

  1. Hiivitään mökillä salaa ulos katselemaan tähtitaivasta 💙

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. *kuiskaa* Todella salaa kun kirjoitit sen idean tänne :D Eikun, joo mennään vain <3

      Poista
  2. Tsemppiä ja jaksamisia muutoksiin ja ihanaa kesää <3

    VastaaPoista
  3. Ihania kesähetkiä sinulle <3 Varmasti muutokset myllertävät mieltä, mutta jospa paluussa tuulisi myös lempeitä, tasoittelevia kesätuulia <3

    VastaaPoista
  4. Hyvänkuuloisia suunnitelmia. Tervetuloa taas Suomeen! Muutokset elämässäsi ovat viime vuosina olleet suuria, toivon niistä rakentuvan sinulle vahvuutta ja kokemusta, jota voit hyödyntää jatkossakin. Ehkä tapaamme Runokävelyllä? :)

    Hei, kannattaa muuten todellakin tehdä se leikekirja mahdollisimman pian. Minä olin lukion jälkeen syksyn au pairina Kaliforniassa ja onneksi tein sen ajan kuvista ja kaikenlaisista muista paperisista muistoista leikekirjan heti kotiin palattuani. Sitä on ihanaa välillä vilkuilla, en todellakaan muistaisi edes murto-osaa niistä jutuista, jos en olisi jaksanut silloin askarrella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos! Suunnitelmissa on tulla Runokävelylle ainakin osaksi matkaa, ystävä lupautui tulemaan mukaan. Joten luultavasti tapaamme siellä. :)

      Kuulostaa todella hienolta että jaksoit tehdä itsellesi leikekirjan ja näin au pair -vuosi jäi ikuisesti mieleen. Minulla on tapana, etten millään jaksa aloittaa jotain urakkaa... Mutta täytyy todellakin yrittää. :)

      Poista