Vuodenvaihteen lukumaraton - päättynyt

Vaikka olen jo epävirallisesti joutunut lopettamaan lomailun ja siirtynyt opiskeluun, halusin kuitenkin pitää vielä vähän aikaa vapaata ja lukea. Vuodenvaihteen lukumaratonia 1.-2.1.2021 emännöi Oksan hyllyltä. Tarkoituksena on siis lukea 24 tunnin ajan niin että edes osa lukumaratonista tapahtuu tammikuun ensimmäisenä tai toisena päivänä. 

Päätin liittyä maratoniin tästä illasta lähtien. Kuten oikealla olevasta palkista näkyy, minulla on entistäkin enemmän kirjoja kesken, ja sen lisäksi vielä useita kirjastosta lainaamiani odottamassa. Satuin varaamaan juuri sopivasti useita lyhytkertomuksia ja lisäksi pari kirjaa on ollut jopa ikuisuuksiakin kesken. En aio kuitenkaan lukea koko aikaa, vaan huomenna pitäisi myös tavata pitkästä aikaa ystävää.

 

Näillä näkymin maratonpinooni kuuluu:

Liz Kessler: Read me like a book (loppuun)

Mary Marck: Hyvästi, Eeva! (loppuun)

Robin Talley: Pulp (loppuun)

Rainbow Rowell: Midnights (novelli) - kokoelmasta Almost Midnight

Becky Albertalli: Love, Creekwood (pienoisromaani)

20:00 Paikollanne, valmiit, hep!

0:25 Maratonin ensimmäiset tunnit sujuivat aika hitaasti: aloitin kyllä lukemisen kahdeksalta, mutta kävin heti syömässä ja sitten aloimme katsoa Neljät häät ja yhdet hautajaiset. Aloin lukemaan Liz Kesslerin Read me like a book, jota luin viimeksi kesällä, enkä päässyt silloin ihan loppuun. Aloitin sivulta 263 ja olen nyt sivulla 278. Lukemista hiukan haittaa se, etten muista kovinkaan yksityiskohtaisesti, mitä koko kirjassa on tapahtunut! Tällä hetkellä minun pitäisi jatkaa, mutta aloin kuunnella erästä podcastia...

Luettu: 15 sivua

2:00 Nyt jatkoin taas lukemista: lopetin Read me like a book -kirjan (sitä oli enää 18 sivua jäljellä) ja aloitin Rainbow Rowellin Midnights-novellin, jossa olen päässyt sivulle 18 asti. Luen sen vielä nyt yöllä sen loppuun. Read me like a book oli hyvin samastuttava kirja, tosin loppui aika nopeasti. Midnights on puolestaan hyvin uuteen vuoteen sopiva rakkaustarina, joka mahtuu vain 50 sivuun ja on siksi aika pintapuolinen.

Luettu: 51 sivua

10:00 Yöllä luin vielä Midnights-novellin loppuun, eli viimeiset 32 sivua. Nyt puolestaan minulla on ongelma: en haluaisi vielä lukea Pulp-kirjaa loppuun enkä aloittaa Love, Creekwoodia, koska en halua kiirehtiä niiden kanssa, mutten millään löydä Eeva-kirjaa mistään. (Tietääkö kukaan sitä fiilistä, kun kesken oleva kirja katoaa mystisesti...) 

Luettu: 83 sivua

10:20 Järjestin melkein kotietsinnän jonka seurauksena Eeva-kirja löytyi onneksi sittenkin. Onneksi, sillä en olisi jaksanut aloittaa taas uutta kirjaa, kun vanhoja on edelleen vino pino kesken... 

Hyvästi, Eeva! on Marckin Eeva-sarjan viimeinen osa ja kertoo nuorten ensimmäisestä vuodesta ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

11:25 Ehdin lukea Eevaa vain noin 12 sivua sivulle 49, kun iski hirveä kiire ehtiä tapaamaan ystävääni. Onneksi nyt matkalla ehtii lukea, ja otin varalta mukaan myös Marckin Minnan syyslukukauden, kun en edelleenkään raaski vielä aloittaa Love, Creekwoodia.

Luettu: 95 sivua

18:10 Huh, tulin vasta vähän aikaa sitten kotiin! Meillä oli mukava iltapäivä kävellessämme ristiin rastiin Espoota. Jossain vaiheessa alkoi sataa taivaalta jotain epämääräistä, ja paluumatkalla maassa oli jo melkein kunnon hanki. <3 Meno- ja paluumatkalla ehdin sittenkin lukea vain noin 50 sivua eteenpäin Eevaa, olen siinä nyt sivulla 99. Eeva ystävineen on ensimmäistä kertaa ulkomailla, Lontoossa, ja minullakin iskee melkein matkakuume.

Luettu: 145 sivua

20:00 *viheltää pilliin* Seis!

Luin viimeisen kahden tunnin aikana Hyvästi, Eevan! viimeiset 25 sivua ja viimeisen vartin aikana vielä 10 sivua Robin Talleyn Pulp-romaania. Viimeinen Eeva-kirja oli mukavaa ja rentoa luettavaa, mutta loppui aika yllättäen, eikä koko kirjassa paljon tapahtunut mitään. 

Yhteensä luin maratonissa 180 sivua ja jopa neljää eri kirjaa tai tarinaa. Kaksi keskeneräistä kirjaa luin loppuun ja yhden novellin kokonaan:

Liz Kessler: Read me like a book

Rainbow Rowell: Midnights

Mary Marck: Hyvästi, Eeva!

180 sivua on minulle ihan kelpo tulos, mutta olisin toivonut ehtiväni vielä enemmän. Muistan edelleen kuinka vuosia sitten luin aina yli 300 sivua, parhaimmillaan 444 sivua. Joka tapauksessa maratonkirjani olivat kevyttä ja mielenkiintoista luettavaa. Samalla tietysti mussuttelin suklaata ja join glögiä. Huomasin tosin, että lukumaratoni tapahtuvat nykyään vähän siinä sivussa: minulla oli muitakin menoja ja katsoin perheen kanssa elokuvaakin. Ei siis ihme, etten enää pääse takavuosien lukuihin, mutta mukava näinkin.

Kiitos emännöinnistä MarikaOksalle!