Kirja: Peili
Kirjailija: Angie Sage
Sarja: Septimus Heap #3
Julkaisuvuosi: 2008
Suomentaja: Kaisa Kattelus
Alkuperäisteos: Physik (2007)
364 sivua
WSOY
Silas Heap ei tiedä mitä tekee avatessaan sinetöidyn huoneen oven - vain pelikokoelmaansa varten. Huoneesta vapautuu entisen kuningattaren Etheldredda Hirveän henki, joka on valmis tekemään mitä vain saadakseen hallita Linnaa ikuisesti. Esimerkiksi lähettämään parhaanvelhon oppilaan Septimus Heapin 500 vuotta ajassa taaksepäin oman poikansa, alkemisti Marcellus Pyen oppilaaksi. Marcellus nimittäin valmistelee elämän eliksiiriä, jota Etheldredda himoitsee - ja prosessiin tarvitaan seitsemännen pojan seitsemättä poikaa.
Septimuksen adoptiosisar prinsessa Jenna, Nicko Heap, uusi tuttavuus Snorri ja tämän kissa Ullr lähtevät pelastamaan Septimusta takaisin nykyaikaan. Mutta Etheldreddalla on vielä toinenkin suunnitelma: murhata prinsessa Jenna.
Kuten yllä mainitsin, kaksi kaveriani ovat lukeneet ja suositelleet tätä sarjaa jo pitkään, joten viime syksynä aloitin ensimmäisillä osilla (Magiaa ja Varjo). Kuten huomaa, en koskaan lue kirjasarjaa putkeen vaan voin pitää parinkin vuoden taukoja kirjojen välissä. :D (En tiedä, mitä mieltä nämä kaverini siitä ovat...)
Olen iloinen, että tätä suositeltiin minulle. Jännitystä on tarpeeksi (tosin myös pari minusta aika kamalaa yksityiskohtaa)ja Angie Sagen kirjoitustyyli on hiukan erikoinen, mutta mielenkiintoinen.
Lempisarjaani en kuitenkaan usko tästä tulevan. Minua nimittäin häiritsi varsinkin aiemmissa osissa ja tämän kirjan alussa, kun henkilöt tuntuivat välillä aika epärealistisilta. Esimerkiksi pahikset (Etheldredda ja aiempien DomDaniel) ovat oikeasti pahoja, mutta välillä hyvin outoja... Vähän vaikea selittää. He saattavat tehdä jotain, mitä realistisesti tilanteessa ei tehtäisi. Se saa kirjan tuntumaan jotenkin lapsille suunnatulta, vaikka onkin oikeasti ehkä varhaisteineille.
Tuo piirre siis jotenkin ärsyttää, mutta muuten tykkään hahmoista aika paljon. Sanoisin lemppareikseni Jennan, Snorrin, joka on kotoisin Pohjolasta (Ruotsista? Vaikea sanoa, koska kirja kertoo fantasiamaailmasta, mutta jostain sieltäpäin :)) sekä parasvelho Marcian, joka on komentelevainen mutta hyväsydäminen. Kirja jäi jännittävään kohtaan varsinkin Snorrin kohdalta, odotan seuraavan osan lukemista! (Jollen sitä ennen onnistu lukemaan vahingossa suuria paljastuksia netistä :O)
Kirja menee Helmet-haasteen kohtaan: Kirja jossa on taikuutta
Silas Heap ei tiedä mitä tekee avatessaan sinetöidyn huoneen oven - vain pelikokoelmaansa varten. Huoneesta vapautuu entisen kuningattaren Etheldredda Hirveän henki, joka on valmis tekemään mitä vain saadakseen hallita Linnaa ikuisesti. Esimerkiksi lähettämään parhaanvelhon oppilaan Septimus Heapin 500 vuotta ajassa taaksepäin oman poikansa, alkemisti Marcellus Pyen oppilaaksi. Marcellus nimittäin valmistelee elämän eliksiiriä, jota Etheldredda himoitsee - ja prosessiin tarvitaan seitsemännen pojan seitsemättä poikaa.
Septimuksen adoptiosisar prinsessa Jenna, Nicko Heap, uusi tuttavuus Snorri ja tämän kissa Ullr lähtevät pelastamaan Septimusta takaisin nykyaikaan. Mutta Etheldreddalla on vielä toinenkin suunnitelma: murhata prinsessa Jenna.
Kuten yllä mainitsin, kaksi kaveriani ovat lukeneet ja suositelleet tätä sarjaa jo pitkään, joten viime syksynä aloitin ensimmäisillä osilla (Magiaa ja Varjo). Kuten huomaa, en koskaan lue kirjasarjaa putkeen vaan voin pitää parinkin vuoden taukoja kirjojen välissä. :D (En tiedä, mitä mieltä nämä kaverini siitä ovat...)
Olen iloinen, että tätä suositeltiin minulle. Jännitystä on tarpeeksi (tosin myös pari minusta aika kamalaa yksityiskohtaa)ja Angie Sagen kirjoitustyyli on hiukan erikoinen, mutta mielenkiintoinen.
Lempisarjaani en kuitenkaan usko tästä tulevan. Minua nimittäin häiritsi varsinkin aiemmissa osissa ja tämän kirjan alussa, kun henkilöt tuntuivat välillä aika epärealistisilta. Esimerkiksi pahikset (Etheldredda ja aiempien DomDaniel) ovat oikeasti pahoja, mutta välillä hyvin outoja... Vähän vaikea selittää. He saattavat tehdä jotain, mitä realistisesti tilanteessa ei tehtäisi. Se saa kirjan tuntumaan jotenkin lapsille suunnatulta, vaikka onkin oikeasti ehkä varhaisteineille.
Tuo piirre siis jotenkin ärsyttää, mutta muuten tykkään hahmoista aika paljon. Sanoisin lemppareikseni Jennan, Snorrin, joka on kotoisin Pohjolasta (Ruotsista? Vaikea sanoa, koska kirja kertoo fantasiamaailmasta, mutta jostain sieltäpäin :)) sekä parasvelho Marcian, joka on komentelevainen mutta hyväsydäminen. Kirja jäi jännittävään kohtaan varsinkin Snorrin kohdalta, odotan seuraavan osan lukemista! (Jollen sitä ennen onnistu lukemaan vahingossa suuria paljastuksia netistä :O)
Kirja menee Helmet-haasteen kohtaan: Kirja jossa on taikuutta
 |
| Kaikki lainassa olevat kirjaston kirjat. Päällimmäiset (lukuunottamatta Tähtityttöä) olivat kesken kuvan ottohetkellä. |
Ai kauhea mikä määrä kirjoja... :D
VastaaPoistaMutta tämän minä haluan lukea!! Enemmänkin kuin sen sivun, minkä luin siellä teatterissa :D Äläpäs ryhdy googlailemaan liikaa niin ei tule luettua niitä paljastuksia, sisko! ;)
No luepa, mutta aloita 1. osasta ;)
PoistaVoi ei, mikä nostalgia! :'D
VastaaPoistaItse luin nuo kirjat aika nuorena ja tykkäsin hirveästi. :3 Taisin sitten kesällä lainata nuo uudestaan lukeakseni ne huvikseni uudestaan, voi että oli mahtavat fiilikset. Rakastuin itsekin tuohon Marciaan, ihana komentelevainen Marcia-kulta. :)
Marcia on ihanan itsenäinen ja omapäinen :D Saisi olla enemmänkin!
Poista