keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Virpi Hämeen-Anttila: Käärmeitten kesä

Kiinnostus heräsi: sarjan ensimmäinen osa, Yön sydän on jäätä


Kerrankin näkyy kaunis kynsi ja kukkia
Kirja: Käärmeitten kesä
Kirjailija: Virpi Hämeen-Anttila
Sarja: Björk #2
Julkaisuvuosi: 2015
351 sivua
Otava

Kesällä 1921 Karl Axel Björk saa uuden tehtävän. Vanha rouva on kuollut, lääkärin mukaan sydänkohtaukseen mutta tämän tytär ei ole niin varma asiasta. Uusia myrkytystapauksia ilmenee, ja Björkin tutkimus vie hämäräperäiseen rodunjalostusta kannattavaan järjestöön. Samoihin aikoihin ministeriössä riittää työtä ulkovaltoja loukanneen lehtiartikkelin vuoksi, mikä johtaa poliittisiin ongelmiin. Myös Björkin suhde venäläiseen Elena Zubovaan muuttuu yhä monimutkaisemmaksi.

Eniten pidin Yön sydän on jäätä -kirjassa ajankohdan kuvailusta, ja niin kyllä tässäkin. Mielestäni kirjailija on onnistunut näyttämään elävästi 1920-luvun Helsingin kadut, ajan erilaiset teemat niin punaisten ja bolsevikkien vainoamisesta rotuopin kannattamiseen, sekä tavallisen ihmisen elämän sen keskellä. Björkin elämä liittyy moneen: hän on elänyt lapsuutensa köyhyydessä ja elää nytkin vaatimattomasti poikamiehenä, mutta saa maistaa yläluokan arkea kuulluen rikkaaseen sukuhaaraan ja käyden töissä ministeriössä.

Parasta minusta onkin kaiken yksityiskohtainen kuvailu, maininnat katujen varrella olevista rakennuksista sekä henkilöiden vanhat puhetavat. Katupoika puhuu stadin slangia, mutta jo kerronnassakin käytetään entisiä sanamuotoja, gummia ja saphiria aivan normaalisti.

Toisaalta juoni on ehkä vähän liiankin monimutkainen. Hahmoja tuntui putkahtelevan ja mainittavan yhä enemmän; eri tapahtumat liittyivät joko Valaveljiin, teosofiseen liittoon tai ulkopoliittiseen tilanteeseen, ja niissä aloin mennä sekaisin. En toisaalta ole sellainen lukija joka jaksaisi tarkkaan pysyä perässä ja ratkoa rikosta Björkin rinnalla. Lopussa taas kyllästyin tutkinnan yksityiskohtaiseen kuvailuun ja edestakaiseen pohdintaan ja odotin, että jotain muuta Björkin yksityiselämällekin merkittävää tapahtuisi. Onneksi sitäkin tapahtui, mutta se kiinnosti enemmän kuin itse murhamysteeri jota en ihan lopussakaan kunnolla hahmottanut.

Käärmeitten kesää voi lukea joko seuraten tarkasti murhatutkimusta tai sitten vain nauttien kiehtovasta ajankuvauksesta. Tai vielä parempi: molemmat kiinnostavat. :) Sarjasta on muuten jo kolmas osa, Kuka kuolleista palaa.

Kirja menee Helmet-lukuhaasteen kohtaan 45: "Suomalaisesta miehestä kertova kirja".

2 kommenttia:

  1. Hahaa, luen tätä juuri nyt! Tavoistani poiketen en ole lukenut ensimmäistä osaa, mutta se ei ole kyllä juurikaan haitannut lukemista. Henkilöitä on todellakin paljon, hyvä etten ole ainoa niissä sekoileva :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvä sattuma! :D Ensimmäisessä osassa ehkä tutustutaan ihmisiin enemmän, mutta kiva jos tämän voi lukea yksittäisenä osanakin. Et ole, niitä on aika paljon! :')

      Poista