torstai 3. elokuuta 2017

Heinäkuussa rakastin metsiä mutta en ajan kulumista

Heinäkuussa luin 7 kirjaa ja 2013 sivua. (Luinpas aika paljon!)

Inka Nousiainen: Yökirja (32 sivua)
Kirsti Kuronen: Pönttö (86s)
Terhi Rannela: Goa, Ganesha ja minä (271s)(Kerttu & Mira #2)
Annemarie Selinko: Désirée (541s)
Kirsti Kuronen: Omenapuu laulaa (276s)
Terhi Rannela: Jäämeri, jäähyväiset ja minä (217s)(Kerttu & Mira #3)
Katarina Eskola & Satu Marttila (toim.): 50-luvun tytöt (590s)

Yökirja oli lastenkirja, jossa varsinkin tämä idea tytön ja pojan ystävyydestä, erilaisuudesta ja yökirjasta päiväkirjan sijaan oli ihana. Pönttö oli säeromaani aikuistumisesta ja epävarmuudesta, jonka runoista tykkäsin ja osa liikuttikin. Goa, Ganesha ja minä -nuortenkirja avasi Intiaa vähän paremmin, ja siinä oli hauskoja ja romanttisia kohtia. Jäämeri, jäähyväiset ja minä oli puolestaan vähän vakavampi jatko-osa, mutta nuorten roadtripiltä löytyi kuitenkin paljon hauskoja hetkiä ja romantiikkaa.

Désirée oli kuukauden Klassikko, joka opetti puolestaan Napoleonin aikakautta ja historian pyörteitä historiallisen henkilön näkökulmasta, joka syntyi silkkikauppiaan tyttärenä mutta joka kruunattiin lopulta Ruotsin kuningattareksi. Omenapuu laulaa oli hauska ja koukuttava kirja, mutta ei lopultakaan niin syvällinen kuin olisin odottanut. 50-luvun tytöt oli ihana taas lukea uudestaan. On mielenkiintoista tutustua 50-luvun päiväkirjoihin, joiden kirjoittajilla on hyvin samanlaisia ongelmia kuin nuorilla nykyäänkin.


Heinäkuun alussa katsoin elokuvat The Edge of Seventeen (2016) ja The Notebook - Rakkauden sivut (2004). Ensimmäinen samastutti joskus, oli surullinenkin, mutta ei ehkä kaikkein parhaita elokuvia ollut. Toinen oli rakkaustarina, jonka lopun käänteistä olin montaa mieltä. Pääpari (Rachel McAdams & Ryan Gosling) oli kaunis/komea ja elokuva oli todella hyvä, liian surullinen vain.

Katsoin myös elokuvan Yksin kotona 2 (1992), josta olin muistanut tykkääväni. Tällä kertaa se kuitenkin ahdisti, ärsytti epärealistisuudellaan ja itketti aika tavalla. Parasta olivat haikeammat kohdat, kun Kevin tutustui lintutätiin ja tapasi äitinsä lopussa, osittain huumori ja Kevinin äiti (luulin koko ajan häntä esittävän Rachel McAdams, mutta roolin vetikin kunnialla Catherine O'Hara). Heti perään näin televisiosta Himoshoppaajan salaiset unelmat (2009), joka oli hauska mutta vähän erilainen kuin alkuperäinen kirja. Plussana suomea puhuva hahmo ja viittaukset Suomeen!

Viidentenä elokuvana menin (yksin) katsomaan kehutun japanilaisen animaation your name. (2016). Elokuva alkoi rauhallisesti, kunnes yhtäkkiä tarinassa tapahtui niin suuria käänteitä, että järkytyin tästä K7-elokuvasta. Luontopiirrokset, kuten komeetan isku, olivat kauniita ja tunnelma oli hyvin tehostettu. Osa asioista minulla kyllä meni vähän ohi, sillä juoni oli monimutkainen, ja keksin filmille paremman otsikon: What is your name?. Suosittelen siis tätä elokuvaa, mutta se voi kuitenkin olla vähän järkyttävä.


Heinäkuun aikana pari suunnitelmaa ei toteutunut, emmekä päässeet Viipurin risteilylle, mummolle ja vaarille tai pitkäksi aikaa mökillekään. Välillä tuntui, etten ehtisi tehdä kunnolla mitään koko kesänä...

Heinäkuun alussa palasin kuitenkin Kiinasta ja totuttelin kaveripiiriin kotona. Huomasin, että ajattelen koko ajan vähemmän ja vähemmän Kiinan elämää... Vaikka kerronkin siitä koko ajan kaikille kuunteleville.

Ennen Runokävelyä Kauppatorilla

Pieniä tapahtumia löytyi kuitenkin
hautajaisista ja lukumaratonista Runokävelyyn ja Porvoossa käyntiin. Papalla pistäydyimme (ja näin häntä muutenkin paljon) sekä mökillä yövyimme valitettavasti vain pari yötä. Ehdin kuitenkin nähdä siellä kauniin auringonlaskun hehkun ja yöusvaa. <3

Kuun loppupuolella puolestaan tapasin ulkomaalaisen nettituttuni ensimmäistä kertaa ja esittelin hänen perheelleen hiukan lähiympäristöä. Huomasin myös, että olen jo aika monta ehtinyt suorittaa kesän suunnitelmistanikin.


Kuun aikana oli vaikeita, toivottomia hetkiä ja unettomia öitä, mutta oli myös oikeasti paljon hyviäkin hetkiä. On ihanaa rentoutua edes tähän (lyhyimmän ikinä) kesälomani ja viettää aikaa parhaan ystäväni kanssa metsässä taas pitkästä aikaa. Jutella yökylässä toisen ystäväni kanssa, lukea nurmella, hassutella ja kuunnella musiikkia.

Elokuussa yritän päättää kesän kunnialla ja tehdä vielä ihania asioita, muun muassa käydä ehkä uudelleen mökillä. Toivon koulun alun sujuvan hyvin... Mutta kuun lopussa koittaa eräs matka, jolla on toivottavasti hauskaa. :)


KK: Keksikää jotain positiivista koulun/työn alusta!

(Itse toivon tutustuvani vähän luokkalaisiini, näkeväni taas vanhan kouluni ja huomaavani koulun olevan ihan mukavaa.)

Rentouttavaa elokuuta ja loppukesää <3

6 kommenttia:

  1. Mitä, koulun alkuhan on aina positiivista ja mukavaa! (En ole sarkastinen.) Tai siis, jollain tavalla olen aina täynnä intoa ja odotusta tulevaa syksyä kohtaan, harrastukset alkaa, näkee kavereita ja koulun alussa on jotenkin helpompi lähestyä ihmisiä kuin keskellä lukuvuotta. Ja kesän jäljiltä on levännyt olo ja yleensä tylsistyttäviin aineisiin on toiveikas ja motivoitunut asenne
    . Tulipas nyt kunnon puhe koulunalun puolesta :D Mutta, koulun alun jälkeen tulee syksy ja syksy on kaunis ja värikäs ja saa pitää kivoja lämpimiä vaatteita. Tuli varmaan selväksi että tykkään syksystä :D

    Ja mä oon kattonu myös tuon Your name, useammankin kerran enkä silti meinannut ymmärtää kaikkea mutta hieno elokuva, tykkään siitä kauniista japanilaisesta piirrostyylistä.

    Tykkään siitä että kerrot aina edes vähän jokaisesta lukemastasi kirjasta, saa käsityksen mutta jännity säilyy. Itsekin haluaisin mutta en meinaa keksiä kaikista jotain sanottavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta hienoa, että ajattelet jollain tavalla positiivisesti koulunalusta! :) Yhdyn kyllä tuohon syksyyn... värikkäät metsät ja viileä syksyinen ilma on ihanaa. <3

      Minä en oikein ymmärtänyt Your name -elokuvan loppua, ennen kuin luin selostuksen Wikipediasta... :D

      Minun on hankalaa keksiä kaikista kirjoista paljon sanottavaa, siksi teenkin vain joistakin postauksen ja pyrin kirjoittamaan sitten lyhyesti kaikista koosteeseen (josta tulee kuitenkin jotain ympäripyöreätä selitystä). Voithan vaikka kirjoittaa vain jonkun ajatuksen, mitä kirjasta tuli mieleen tai oliko lukukokemus mukava vai hidas vai rentouttava tai sopiko kirja sillä hetkellä luettavaksi. :)
      Kiitos kehusta <3

      Poista
  2. Tykkään koulun alussa siitä että elämään tulee säännöllisyyttä ja toisaalta saa taas alkaa tehä jotain unelmiensa saavuttamiseksi! Oon aina koulujen alkaessa niin täynnä motivaatiota ja energiaan että en tiiä mihin sen kaiken kohdistais :D ja tietty ootan ystävien tapaamista ja meijän syvällisiä ruokapöytäkeskusteluja.

    (Psss. mun blogi on taas heränny henkiin, tällä kertaa uudella nimellä :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että sinulla on motivaatiota kouluun! (Olenko ainoa jolla ei niin paljoa ole... :D vaikka ehkä tänä vuonna hiukan enemmän kuin aiemmin)

      Hyvää kouluvuotta! Huomasinkin blogisi heräämisen. :)

      Poista
  3. Motivaatio kouluun ja opiskeluun on kyllä pyöreä nolla, eikä huvita yhtään mennä kuuntelemaan sitä meteliä. Mutta jos jotain positiivista pitää keksiä, niin sanataidekoulu alkanee myös piakkoin ja sitä odotan. Tsemppiä sulle :) aiotko muuten tanssia vanhat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi sinulla siis alkaa sanataidekerho. :) Ja tuleehan ne seuraavatkin lomat sieltä joskus - ja ehkä niitä ennen koulussakin olisi hauskaa. Kiitos, samoin sinulle <3
      En ole paljon ajatuksia suonut vanhoille, kaverini mukaan monilla luokkalaisillani oli jo vuosi sitten pari... Mutta kyllä luulen että aion ne tanssia. :)

      Poista