maanantai 21. toukokuuta 2018

Sonia Levitin: Journey to America

Tämän kirjan löytämiseen liittyy pieni tarina: Olimme vuosi sitten lomalla Filippiineillä Siargaon saarella, ja viimeisenä iltana menimme syömään läheisen mökkikylän pieneen ravintolaan. Paikka oli täynnä erilaisia esineitä ja maalauksia alkaen vanhoista matkapuhelimista päättyen sitaateilla koristettuihin tauluihin. Huoneessa oli myös hylly vanhoja kirjoja, joita jäin katselemaan. Siispä paikan brittiläinen omistaja, mukava vanhempi mies jonka kanssa keskustelimme pitkään saaresta ja sen kulttuurista, kehotti minua valitsemaan yhden tai pari kiinnostavaa kirjaa mukaani. Mitä?! Lopulta uskoin että saan todellakin ottaa kirjan omakseni, ja mukaan lähti tämän romaanin lisäksi myös Salemin noidista kertova vihkonen.

Joten ei, minua ei voi syyttää kannen tuhrimisesta. ;)


Journey to America
Sonia Levitin
Journey to America #1
1987 (1970)
150 sivua
Aladdin Paperbacks

Helmikuussa 1938 juutalaisen Lisa Plattin perhe joutuu eroamaan isästä, joka lähtee yksin Amerikkaan. Perheen on tarkoitus seurata häntä niin pian kuin mahdollista, mutta odotus venyy vähitellen kuukausiksi. Äiti tyttärineen matkustaa pian Sveitsiin, jossa he yrittävät selviytyä ilman työtä ja oleskelulupaa odottaessaan isän saavan kaikki tarvittavat paperit. 

Olen lukenut juutalaisten paosta Iso-Britanniaan, Ruotsiin, Hollantiin ja jopa Shanghaihin asti, mutten vielä kertaakaan aiemmin Amerikkaan, vaikka ehkä suurin osa pakenikin juuri valtameren toiselle puolelle. Tämä puute onkin nyt korjattu tällä romaanilla, joka perustuu kirjailijan omiin lapsuuskokemuksiin.

Kirja kuvaa hienosti juuri sitä vaihetta juutalaisvainoissa, jolloin uhka ei ollut vielä valtava. Vaikka vuonna 1938 juutalaisia syrjittiinkin, ja rasismi ulottui lakeihin saakka, aukenivat heistä monen silmät vasta loppuvuodesta kristalliyön tapahtumien vuoksi. Lisan perhe oli jo pari vuotta aikaisemmin muuttanut Brasiliaan(tästä olisin halunnut lukea enemmänkin), mutta palannut kuitenkin takaisin Saksaan. He aprikoivat pitkään lähteäkö Amerikkaan vai ei, ja saavat kuulla paljon erilaisia kommentteja muilta. 

"Then why aren't the others leaving?" I demanded. My grandparents, uncles, aunts and cousins - all were staying in Germany. "Rosemarie says that her parents say there's nothing to get upset about," I went on heatedly. "They say that nobody should take Hitler seriously, and it's silly for people to move away, because it will all blow over."
   "It's far more silly for people to ignore what's going on right under their noses!" Clara exclaimed. "Your father is just smarter than the others," she continued, "and he has courage. Don't you think it takes courage to give up everything, his home, his business, and to start all over again in a strange country? " -s.9

Vaikka matkan aikana tapahtuu hyvin jännittäviä käänteitä ja pari pelottavaakin, on romaani kuitenkin selvästi suunnattu nuorille, ehkä 10-12 -vuotiaille lukijoille. Lisa yrittää tulla toimeen isosiskonsa Ruthin ja pikkusiskonsa Annien kanssa, mutta pelkää kuitenkin poliisin pysäyttävän heidät rajalla. Enkelimäisen hyvän kasvattiperheensä kohdalla hän puolestaan pohtii, voivatko ehkä vain kristityt olla hyviä ihmisiä. Loppua kohden tarina synkkenee hiukan, mutta päättyy kuitenkin onnellisesti. Kuinka monen pakenevan juutalaisen tarina oli samanlainen?

Journey to America opetti jotain juutalaisten nuorten paosta Amerikkaan ja siitä, kuinka vaikeaa on tietää tulevaisuus etukäteen. Vaikka Lisan selviytymistarina ei ollutkaan se rankin, kuka haluaisikaan joutua kokea saman?

"Take your mother and leave as soon as you can. Go to England or to France. There's going to be a war."
   The door closed and I could hear no more. I began to walk through the rooms, looking at everything we would leave behind the next morning, but still I could not actually believe that war was coming. War was something distant and strange that happened to other people in other times. I had read of wars, of wounded men, of fleeing women and children and of death." -s.33

Kirja sopii muiden muassa HelMetin lukuhaasteen kohtaan 33. "Selviytymistarina" sekä #Hyllynlämmittäjä-haasteeseen.

2 kommenttia:

  1. Kuulostaa kirjalta, jonka minäkin mielelläni lukisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen! Ihan mukava lapsen/nuorennäkökulma :) Harmi vain ettei tätä löydy ainakaan HelMet-kirjastoista.

      Poista