sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Oliko maaliskuu onnellisempi kuin viime vuonna

Maaliskuussa luin loppuun vain kaksi kirjaa ja 856 sivua:

Anne C. Voorhoeve: Liverpool Street (569s)
Que Du Luu: Im Jahr des Affen (287s)

Liverpool Street oli vaihtoehtoistarina vähän yli vuosi sitten lukemalleni Nanking Roadille. Kun tuossa osassa Ziskan perhe pääsee ajoissa pakenemaan Saksan juutalaisvainoja Shanghaihin, tässä taas suunnitelma menee pieleen, ja Ziska lähetetään yksin Englantiin sijaisperheeseen. Vain yhden äitinsä natsien kuullen mainitseman asian vuoksi. Ziska kokee Englannissa hyvin vaihtelevia hetkiä pommituksien pelosta äidin korvikkeen löytämiseen, uudesta evakuoinnista maaseudulle rakkauden löytämiseen. Tämä tarina tuntui kuitenkin paljon surullisemmalta verrattuna Shanghaihin pääsyyn - niin moni Ziskan läheinen kuoli tämän vaihtoehdon vuoksi.


Im Jahr des Affen - apinan vuonna - kertoi puolestaan Saksassa ehkä 1980-luvulla asuvasta Ministä, jonka isä pitää kiinalaista ravintolaa. Perhe on Vietnamin venepakolaisia, alun perin kantoninkiinalaisia. Minin elämään kuuluu niin suuri ihastus, oman itsensä etsiminen ja isästään ja ravintolasta huolenpitäminen, kun tämä saa yhtäkkiä sydänkohtauksen. Aivan niin upealta kirja ei tuntunut kuin mitä siltä (ehkä vähän perusteettomasti) odotin, mutta hyvä tarina se oli kuitenkin. Opin niin lisää Vietnamin sodasta kuin meinasin alkaa opetella kantoninkiinaa kirjan perusteella. (Gwai lou tarkoittaa aaveihmistä eli länsimaalaista ja sick fan syödä riisiä.) Myös kirjailijan perhe on tullut kiinalaistaustaisena venepakolaisena Saksaan ja pitänyt ravintolaa, joten ehkä romaanissa on muitakin omaelämäkerrallisia vivahteita. 


Maaliskuussa katsoin vain yhden elokuvan juuri viimeisenä päivänä matikan tunnilla - Pi (1998), joka oli kyllä hienosti, vähän erikoisella tavalla tehty, mutta sai kyllä selkäpiitä karmimaan joidenkin päähenkilönsä hallusinaatioiden kohdalla.

Maaliskuusta muistuu (näin parin päivän jälkeen) mieleen yhdeksän koetta, joihin yritin kaikkiin ehtiä lukea, tutkielmani naisten oikeuksista, jonka kimpussa ahersin yhden viikonlopun stressaantuneena ja viikkojen laskeminen pääsiäislomaan. Viime vuoden maaliskuu oli muistojeni mukaan aika kamala, ja tänäkin vuonna muutama päivä kevään ensimmäisenä kuukautena ei ollut niin onnistunut.


Joka tapauksessa koin myös kivoja asioita alkaen koulusta pakenemisesta laskettelureissulle päättyen vieraiden vastaanottamiseen Suomesta. Rakastuin yhä lisää La La Landin kappaleisiin, otin tavoitteeksi opetella City of Starsin pianolla ja tehdä valokuva-albumin Kiinasta, kirjoitin runoja, söin aamupalaksi erilaisia variaatioitani tuorepuurosta ja leivoin mukikakkua. :3 Siihen tuli kananmunan sijasta banaania ja kaakaojauhetta, nam!

Maaliskuussa tuli myös pelättyä ajan kulumista ja läheisen kuolemista, vellottua tapani mukaan liikaa ajatuksissa ja toivottua, että tällä kertaa kesä muuttaisi kaiken.

Huhtikuussakin olisi tarkoitus työskennellä koulun parissa, mutta myös lomailla - kaksi viikkoa! Aiomme matkustaa lämpimiin maihin, ehkä vähän turhan lämpimään minun makuuni, mutta toivottavasti saan ainakin rentouduttua kunnolla ja unohdettua ehkä kännykänkin pitkästä aikaa muutamaksi päiväksi.

KK: Mikä kappale teillä nousee mieleen maaliskuusta tai mitä kuuntelitte eniten kuun aikana?


Keväistä huhtikuuta ja rentouttavaa pääsiäislomaa! <3

2 kommenttia:

  1. Haloo Helsingin uusimmalta levyltä Rakasta mua nyt ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietäisinpä voinko yhtyä mielipiteeseesi vai en :D Ehkä joskus tulen kuuntelemaan senkin kappaleen. Kiitos vastauksesta :)

      Poista