John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe

Kiinnostus heräsi: synttärilahja kaverilta

Kirja: Tähtiin kirjoitettu virhe
Kirjailija: John Green
Julkaisuvuosi: 2013
Suomentaja: Helene Bützow
Alkuperäisteos: The Fault in Our Stars (2012)
343 sivua
WSOY

Hazel on sairastanut keuhkosyöpää kolme vuotta. Syöpä ei tällä hetkellä näytä pahalta, mutta hänen elinikänsä odote on vain enää muutama vuosi. Sekään ei tunnu kovin miellyttävältä, kunnes Hazel tutustuu ja rakastuu toiseen syöpäpotilaaseen, Augustukseen.  Elämä alkaa näyttää valoisammalta - mutta voiko se lopulta olla sellaista syöpää sairastaville nuorille?

Tähtiin kirjoitettu virhe on kirja, jota osa rakastaa, ja osa taas ahdistuu lukemisesta. Voin sanoa suoraan että kuulun enemmän ensimmäiseen ryhmään, vaikken aivan heittäydykään siihen.

En ole aiemmin lukenut syöpäkirjoja, enkä muitakaan pitkäaikaissairauksista. (En myöskään tunne ketään syöpää sairastavaa tai oikeastaan tiedä paljoa koko sairaudesta...) Tähtiin kirjoitettu virhe kuitenkin avasi aihetta sen verran, että vaikken nyt syöpäasiantuntijaksi tullutkaan, niin vähän lisää opin ainakin sairastavien elämästä. Se on aika erilaista ja surullista happiviiksineen, itseopiskeluineen ja sairaalassa käymisineen, ja aloin miettiä, kuinka hyvin asiani eri vastoinkäymisistä huolimatta kuitenkin ovat.

Romaani oli sairaudesta johtuen aika tunteellinen, ja varsinkin kerran Hazelin yllättäen joutuessa teho-osastolle ja hänen tilanteensa hieman huonontuessa, tuntui pahalta. Kirjassa oli kuitenkin myös hauskoja ja sarkastisia kohtia, ja oikeastaan tämä miinus, jonka lukiessa tein, oli se, että tarina olisi voinut olla vielä vähän enemmän tunteellisempi ja herkempi. Kaikissa kohdissa en ihan päässyt tunnelmaan mukaan. Ehkä eniten pidin filosofisista keskusteluista, jotka eivät olleet liian vaikea käsittää, ja joita Hazel ja Augustus kävivät muun muassa siitä, kuinka lopulta ihminen unohdetaan ponnisteluistaan huolimatta.

"Olen rakastunut sinuun", Augustus sanoi hiljaa.
"Augustus", minä sanoin.
"Olen minä", hän sanoi. Hän tuijotti minua, ja näin silmäkulmien vetäytyvän ryppyyn. "Olen rakastunut sinuun, enkä aio kieltää itseltäni sitä yksinkertaista iloa että puhun totta. Olen rakastunut sinuun ja tiedän, että rakkaus on vain huuto tyhjyyteen, että unohdus on väistämätön, me kaikki olemme tuomittuja, ja tulee päivä jolloin kaikki ponnistelumme ovat rauenneet olemattomuuteen, ja tiedän että aurinko nielaisee ainoan planeettamme, ja minä olen rakastunut sinuun." -s.169-170

Kirja sijoittuu osavaltioon "Indiana".