Kirja: Eevan luokka Kirja: Sara ja Sarri
Kirjailija: Mary Marck Kirjailija: Anni Swan
Julkaisuvuosi: 1982 (1.p 1917) Julkaisuvuosi: 1952 (1.p 1927)
170 sivua 212 sivua
Otava WSOY
Eeva käy yhteiskoulua, ja hänen luokkansa on koulun mukavimpia. Siihen kuuluu kyllä inhottava Rolle ja muita kadehtiva Saara mutta myös kiltti Marja, vakava Ossi ja luokan piristäjä, Hertta. Hänen kanssaan ei koskaan käy aika pitkäksi. Syksyn luokkaretki ja sen tapahtumat saavat kuitenkin luokan yhteishengen koetukselle.
"Hän oli iloinen ja kaunis, ja hänellä oli paljon sisaria ja veljiä, niinkuin Katy Carrilla - tai serkkuja, niinkuin Rosella Alcottin kirjassa. Niin, hän oli iloinen ja kaikkien rakastama niinkuin Annie Forrest tai Peggy Saville tai -" -s.143
1900-luvun alun koulumaailmasta, vieläpä Suomessa, oli ihanaa lukea. Ajasta, jolloin tuttavista puhuttiin koko nimellä ja ennen tunteja käytiin rukouksissa. Vanhasta kirjasta löytyi niin yllä mainittuja kirjallisuusviittauksia kuin tuntemattomampia sanoja: sillä on suuri ero, onko joku koketti vai intresantti, ja opin myös leikkimään "sormusta ehdolla".
" -Minä sain sormuksen sillä ehdolla, että antaisin sen suloisimmalle, sanoi Inga, -ja minä annoin sen tietysti Eevalle.
-Hyi, olenko minä suloinen! huusi Eeva.
-Olet kyllä, lapsi raukka, sanoi Hertta. -Jatka!
-Minä sain sormuksen sillä ehdolla, että antaisin sen Liisalle, sanoi Eeva, -ja sen minä tein.
Kaikki nauroivat paitsi Etta.
-Se oli kummallinen ehto, sanoi hän hämmästyneenä." -s.84
Mary Marckin kirjoja kannattaisi jonkun tämänpäivänkin nuoren kokeilla. Kirjassa oli niin hauskoja kohtia ja hahmojen sanailua, että nauroin ääneen. Varsinkin Hertta oli vilkas, aito ja hauska, ja tämän vuoksi lempihenkilöni. Aion lukea näitä kirjoja enemmänkin (pari vuotta sitten luin sarjan myöhemmän osan Yhteiskoululaisia).
Eevan luokka oli siis enemmän humoristinen kirja, mutta löytyi siitäkin pieni sanoma: paha saa palkkansa, mutta ihmiset voivat kuitenkin muuttua.
***
Sara ja Sarri kertoo puolestaan kahden tytön tarinan. Sarri on köyhä tyttö, joka on asunut ankarien kasvattajien luona. Yllättäen hänet kutsutaan rikkaalle Saralle seuraneidiksi. Sara on itsepäinen, hurmaava ja vilkas ja keksii monia hauskoja tempauksia Sarrin kanssa. Yhtäkkiä heidän elämänsä vaikeutuu, kun Saran isä menettää omaisuutensa.
Tässäkin kirjassa oli hauskoja kohtia ja keksintöjä, kuten alussa, kun Sara ja Sarri pukeutuivat toisikseen tanssiaisiin. Sara muistutti vähän Eevan luokan Herttaa omaperäisyydessään ja vilkkaudessaan, mutta hän oli vähän liikaa keskipisteessä Sarrin seuratessa perässä. Alussa varsinkin häiritsi, kun Sara kutsui Sarria nukekseen.
Eniten kirjassa kuitenkin painotettiin köyhien ja rikkaiden eroa. Tanssiaisissa Sarrin esittäessä Saraa häntä kohdellaan hyvin mutta häntä arvostellaan selän takana. Perheen ollessa varakas tytöt auttavat köyhiä: eniten ilahdutti päätös kutsua syntymäpäiväjuhliin vain köyhiä lapsia. (Vaikka tästäkin syntyi selkkauksia.) Kirjan puolessa välissä perhe sitten köyhtyy, ja tytöt joutuvat tekemään työtä mutta selviävät tästäkin valittamatta.
Sara ja Sarri oli siis enemmän moraalinen kirja, kertoen suomalaisesta maaseutuelämästä ja köyhyydestä. Eevan luokka kertoi hauskasti kaupungin koululaisista.
Eevan luokka menee Kesäbingon kohtaan "Kirja jossa on värikäs kansi"; Sara ja Sarri kohtaan "Menneisyyteen sijoittuva kirja".
Kirjailija: Mary Marck Kirjailija: Anni Swan
Julkaisuvuosi: 1982 (1.p 1917) Julkaisuvuosi: 1952 (1.p 1927)
170 sivua 212 sivua
Otava WSOY
Eeva käy yhteiskoulua, ja hänen luokkansa on koulun mukavimpia. Siihen kuuluu kyllä inhottava Rolle ja muita kadehtiva Saara mutta myös kiltti Marja, vakava Ossi ja luokan piristäjä, Hertta. Hänen kanssaan ei koskaan käy aika pitkäksi. Syksyn luokkaretki ja sen tapahtumat saavat kuitenkin luokan yhteishengen koetukselle.
"Hän oli iloinen ja kaunis, ja hänellä oli paljon sisaria ja veljiä, niinkuin Katy Carrilla - tai serkkuja, niinkuin Rosella Alcottin kirjassa. Niin, hän oli iloinen ja kaikkien rakastama niinkuin Annie Forrest tai Peggy Saville tai -" -s.143
1900-luvun alun koulumaailmasta, vieläpä Suomessa, oli ihanaa lukea. Ajasta, jolloin tuttavista puhuttiin koko nimellä ja ennen tunteja käytiin rukouksissa. Vanhasta kirjasta löytyi niin yllä mainittuja kirjallisuusviittauksia kuin tuntemattomampia sanoja: sillä on suuri ero, onko joku koketti vai intresantti, ja opin myös leikkimään "sormusta ehdolla".
" -Minä sain sormuksen sillä ehdolla, että antaisin sen suloisimmalle, sanoi Inga, -ja minä annoin sen tietysti Eevalle.
-Hyi, olenko minä suloinen! huusi Eeva.
-Olet kyllä, lapsi raukka, sanoi Hertta. -Jatka!
-Minä sain sormuksen sillä ehdolla, että antaisin sen Liisalle, sanoi Eeva, -ja sen minä tein.
Kaikki nauroivat paitsi Etta.
-Se oli kummallinen ehto, sanoi hän hämmästyneenä." -s.84
Mary Marckin kirjoja kannattaisi jonkun tämänpäivänkin nuoren kokeilla. Kirjassa oli niin hauskoja kohtia ja hahmojen sanailua, että nauroin ääneen. Varsinkin Hertta oli vilkas, aito ja hauska, ja tämän vuoksi lempihenkilöni. Aion lukea näitä kirjoja enemmänkin (pari vuotta sitten luin sarjan myöhemmän osan Yhteiskoululaisia).
Eevan luokka oli siis enemmän humoristinen kirja, mutta löytyi siitäkin pieni sanoma: paha saa palkkansa, mutta ihmiset voivat kuitenkin muuttua.
***
Sara ja Sarri kertoo puolestaan kahden tytön tarinan. Sarri on köyhä tyttö, joka on asunut ankarien kasvattajien luona. Yllättäen hänet kutsutaan rikkaalle Saralle seuraneidiksi. Sara on itsepäinen, hurmaava ja vilkas ja keksii monia hauskoja tempauksia Sarrin kanssa. Yhtäkkiä heidän elämänsä vaikeutuu, kun Saran isä menettää omaisuutensa.
Tässäkin kirjassa oli hauskoja kohtia ja keksintöjä, kuten alussa, kun Sara ja Sarri pukeutuivat toisikseen tanssiaisiin. Sara muistutti vähän Eevan luokan Herttaa omaperäisyydessään ja vilkkaudessaan, mutta hän oli vähän liikaa keskipisteessä Sarrin seuratessa perässä. Alussa varsinkin häiritsi, kun Sara kutsui Sarria nukekseen.
Eniten kirjassa kuitenkin painotettiin köyhien ja rikkaiden eroa. Tanssiaisissa Sarrin esittäessä Saraa häntä kohdellaan hyvin mutta häntä arvostellaan selän takana. Perheen ollessa varakas tytöt auttavat köyhiä: eniten ilahdutti päätös kutsua syntymäpäiväjuhliin vain köyhiä lapsia. (Vaikka tästäkin syntyi selkkauksia.) Kirjan puolessa välissä perhe sitten köyhtyy, ja tytöt joutuvat tekemään työtä mutta selviävät tästäkin valittamatta.
Sara ja Sarri oli siis enemmän moraalinen kirja, kertoen suomalaisesta maaseutuelämästä ja köyhyydestä. Eevan luokka kertoi hauskasti kaupungin koululaisista.
Eevan luokka menee Kesäbingon kohtaan "Kirja jossa on värikäs kansi"; Sara ja Sarri kohtaan "Menneisyyteen sijoittuva kirja".
Eevan luokkaa en ole lukenut, mutta Marckin Luokan ikävin tyttö (ei kuitenkaan kerro minusta, vaikka nimestä voisi niin päätellä, heh heh) tuli luettua muutama vuosi sitten. Se oli muistaakseni aika keskiverto, ei hirveän huono muttei hirveän hyväkään. Eevaan voisin tutustua :) Saran ja Sarrin olen lukenut joskus ala-asteella, senkin voisin joskus lukea uudelleen.
VastaaPoistaVoisi kyllä kertoa minustakin :D Tuonkin kirjan voisin lukea ja katsoa, onko samantyyppinen. Eevaa suosittelen päivän piristykseksi ja lukumaratonkirjaksi. Uudelleenlukeminen on hyvä idea, kirjoista saa niin erilaisia ajatuksia eri iässä. :)
Poista