Eva Wong Ng: Chinatown Girl (My Story, New Zealand)

Kiinnostus heräsi: historia <3, tapasin kirjaston hyllyllä

Chinatown Girl. The Diary of Silvey Chan, Auckland, 1942
Eva Wong Ng
2005
My Story (New Zealand)
207 sivua
Scholastic

Silvey Chan alkaa pitämään päiväkirjaa Aucklandissa, Uudessa-Seelannissa vuonna 1942. Oikeastaan hänen nimensä pitäisi olla Silver hänen kiinalaisen nimensä Ngun Bo mukaan, mutta syntymätodistuksen kirjoittamisessa oli tapahtunut virhe.

Silveyn vanhemmat ovat tullut Etelä-Kiinasta vuosia aiemmin ja pitävät kauppaa Greys Avenuella, jonka varrella asuu paljon muitakin kiinalaisia. Vasta noihin aikoihin vuosikymmenien ajan maahan tulleita kiinalaisia aletaan kunnioittamaan, vaikka heidän pitää edelleen maksaa maahanmuutosta, toisin kuin muista maista saapuvien. Vuoden aikana Silvey ehtii kokea niin naapurin pojan kiusalliset huomionosoitukset, pommitusharjoitukset ja elintarvikkeiden säännöstelyn sekä amerikkalaisten rantautumisen Uuteen-Seelantiin.

Heti ensimmäisellä sivulla seuraava pisti silmään:

"Why am I writing about my life, since I am only 12 years and three months old? Well, I read a great book called 'Anne of Green Gables'. It's the story of Anne Shirley, who became a writer. She kept a diary that she called her Journal." -s.9 

Anteeksi? Minusta tuo kuvaus kuulostaa aivan Montgomeryltä itseltään. Mistä lähtien Vihervaaran Anna piti päiväkirjaa ja tuli kuuluisaksi kirjailijaksi? Vai olenko hypännyt jonkun tärkeän kohdan yli?

Anyways. Oli ihanaa että Montgomeryn kirjat mainittiin tässä. :)

Fiktiivisissä päiväkirjoissa on usein se vikana, että ne eivät ole kovin uskottavia. Tai ehkä vertaan vain omiin päiväkirjoihini, mutta minusta "uskottava" päiväkirja ei sisällä ympäristön täydellistä ja yksityiskohtaista kuvailua eikä myöskään pitkiä dialogeja. My Story -sarjan kirjat sisältävät näitä molempia, sekä myös keskittyvät paljon ajankuvaukseen. Tietyllä tapaa nämä kirjat ovat hyvin samantyylisiä.

Joka tapauksessa ajankuva onkin vähän tämän sarjan juttu. Tykkään juuri sen vuoksi My Story-sarjasta. En ollut ennen tiennytkään että Uuteen-Seelantiin oli muuttanut kiinalaisia (tai ylipäätänsä juuri mitään koko maasta). Tätä kirjaa lukiessa kävi kuitenkin yllättävä sattuma, kun tapasin ihmisen, joka oli juurikin Uuden-Seelannin kiinalaisia. :)

Ei tästäkään kirjasta kyllä niinkään maasta kerrottu vaan kiinalaiskulttuurista. Alussa oli lista kantoninkiinan sanoista ja lopussa aiheeseen liittyviä vanhoja kuvia, Silvey vietti kiinalaista uutta vuotta ja kävi Chinese Schoolia normaalin koulun ohella. Englantia hän kuitenkin osasi todella hyvin, mutta osa kiinalaisista ei kai osannut englantia ollenkaan. Yksi yksityiskohta pisti silmään, kun amerikkalaisten rantautumisesta ei kerrottu mitään lehdessä, jotteivat vihollisvaltiot saisi tietää heistä. Se tuntuu niin hassulta että tuollainen tieto pysyisi salassa. Nykyaikana joku vain pistäisi kuvan someen, ja tieto vuotaisi julkisuuteen.

Muutenkin kirjassa kerrottiin kiinnostavasti elämästä kahden kulttuurin keskellä, perinteiden ja modernin ympäröidessä, uhkaavasta maailmansodasta taustalla. Loppupuolella Silvey tutustui kiinalaistaustaisiin amerikkalaissotilaisiin, jotka vaikuttivat hänen tulevaisuudenhaaveisiinsa.

"'Well, you just keep working toward what you want to do. Don't give up. You'll get there', said Tom." -s. 178

Kirja pääsee HelMetin lukuhaasteen kohtaan 46: Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja, sekä Muuttoliikkeessä-haasteessa sarakkeeseen Toisessa polvessa.