Koronavuoden aikana olen taas intoutunut lukumaratoonaamaan ja tuntuu, että osallistun jokaiseen löytämääni maratoniin. Tosin en sitten loppujen lopuksi onnistu lukemaan lähes ollenkaan, sillä kulutan päiväni kaikkeen muuhun, mutta tuleepahan ainakin yritettyä. Aamilukumaratonin järjestää Instagram-sivu Aami-kollektiivi, mutta koska blogillani ei ole Instagramia (ainakaan vielä, eihän sitä koskaan tiedä!), osallistun vain blogin puolella.
Ideana on siis lukea neljän (!) päivän ajan niin paljon kuin ehtii ja jaksaa. En ole ikinä kokeillut useamman kuin yhden päivän maratoneja mutta kerta se on ensimmäinenkin! Ajattelin kuitenkin ottaa tämän(kin) maratonin rennosti ja lukea vain sen verran kuin miltä tuntuu. Voi olla että jonain päivänä luen enemmän ja toisena en lähes yhtään. Toivon kuitenkin saavani hiukan kohennettua toukokuun sivumääriä - olen viime päivät lukenut joka päivä vain nollasta viiteentoista sivua! Olisi kiva saada kuun aikana jokunen kirja loppuunkin asti... Samalla on kuitenkin kiva myös tallettaa muistiin päivärytmiäni, että mitä korona-ajan opiskelijan päiviin oikein kuuluu. (Näitä voi sitten vanhuksena ihmetellä, jollei internet ole sitten jo ihan poissa muodista tai jollei digitalisaatio ole ylikuumentunut ja räjähtänyt jo aikoja sitten...)
Aloitan aamulla!
Torstai 13.5
11:45
Hups, minun oli tarkoitus päivittää heti aamusta mutta unohdin sen sitten kiireessä. Päätimme päivän varoitusajalla lähteä ystäväni kanssa spontaanille junamatkalle ja lähtö oli puoli kahdeksalta aamulla. :D Otimme kyllä kirjat mukaan mutta vielä emme ole kerenneet niiden pariin. Ideana oli ajaa junalla pieneen kylään lähellä Karlsruhea Etelä-Saksassa, mutta matkalle on jo sattunut hiukan kommelluksia: teknisen vian vuoksi myöhästyimme yhdestä vaihdosta ja päätimme vaihtaa lennosta reittiä ja ajaa Karlsruhe-Durlachin kautta. Tuolla asemalla kuitenkin hyppäsimme täysin väärään bussiin (miksei niissä lukenut mihin päin ne ovat menossa?) ja päädyimme Karlsruhen keskustaan! Siellä odotellessamme oikeaa bussia päädyimme sitten kävelemään eläintarhan poikki joka oli yllättäen avattu tänään, ja näimme ainakin vilaukselta elefantteja ja flamingoja. Nyt vasta olemme oikeassa bussissa.
Päivittelen myöhemmin lisää päivän käänteistä ja että sainko yhtään luettua :D
21:15
Huh, nyt olen vihdoin kotona. Päivästä tulikin hyvin mielenkiintoinen, sillä loppupäivästäkin kaikki suunnitelmamme muuttuivat lennossa. Olimme suunnitelleet käyvämme päivän aikana linnassa, kukkulalla ja puistossa, mutta mikään näistä ei toteutunut! Saavuimme lopulta bussilla yhteensä neljän tunnin matkan jälkeen kylään nimeltä Untergrombach, josta kävelimme tietä pitkin Obergrombachin kylään. Täällä kävikin nopeasti selväksi, että kylän vanhemman osan talot olivat kyllä kauniita ja siellä vallitsi mielestäni jotenkin italialainen tunnelma, mutta kylän linnaa ei päässyt katsomaan emmekä ehtineet enää lähteä vaeltamaan kukkulalle. Päätimme sitten tunnin kävelyn jälkeen lähteä takaisin bussilla - paitsi että odotimme väärällä puolella katua ja bussi ajoi nenän edestä! Seuraavan tunnin tanssimme sitten pysäkillä lempikappaleidemme tahdissa ja herätimme ohiajavien autojen huomion. Stuttgartissa puolestaan söimme pho-keittoa ja Subwayn keksejä rautatieaseman vieressä.
Vaikka tuntuu että istuimme puolet päivästä junassa tai bussissa niin en ehtinyt lukea kuin viisi sivua! Luen Karen Joy Fowlerin Der Jane Austen Clubia (The Jane Austen Book Club saksaksi), jonka olen joskus nähnyt elokuvanakin mutten muista siitä mitään. Kirja kertoo viidestä naisesta ja yhdestä miehestä jotka kokoontuvat keskustelemaan rakastamistaan Jane Austenin romaaneista ja joiden elämät alkavat muistuttaa kirjojen tapahtumia! Minusta idea on ihana, ja asiaa auttaa että olen lukenut ja nähnyt tv-sarjoina Emman ja Ylpeys ja ennakkoluulon (tosin Emmasta en kyllä muista paljoa muuta kuin loppuratkaisun). Aion nyt illasta katsoa jotain ohjelmaa ja jatkaa kirjaa, jospa saisin tänään vähän enemmän kuin viisi sivua luettua!
Luettu: 5 sivua
Obergrombach |
Obergrombachin linna, joka olikin yksityisomistuksessa |
1700-1800-luvun synagogarakennuksen ovet <3 |
Perjantai 14.05.
10:15
Olin eilen illalla niin väsynyt että pakotin itseni lukemaan 15 sivua ennen kuin kaaduin sänkyyn. Tänään ajattelin yrittää lukea hiukan enemmän, ehkä pääsisin myös lukemaan ulos!
Torstaina luettu: 20 sivua
13:50
Olen tänäänkin ollut jotenkin niin uupunut, etten saanut aamupäivällä kuin nukuttua ja luettua kirjaa 15 sivua eteenpäin. Sen jälkeen yritin päästä tekemään hiukan opiskeluhommia mutta tietokoneeni sekoili etten sitten lopulta saanutkaan aikaiseksi paljoa mitään. Nyt ajattelin tehdä perunarieskoja jäljelle jääneestä perunamuusista, katsoa vähän sarjaa ja mennä ehkä lukemaan loppuiltapäiväksi ulos.
Luettu: 15 sivua
18:10
Sain aikaiseksi ihan hyvän makuisia perunarieskoja, minkä jälkeen kävin pikatestissä (täällä päin voi marssia testiin koska vain haluaa ilman oireita ja tulos tulee 15 minuutissa) ja istahdin ulos lukemaan. Luin 14 sivua eteenpäin Der Jane Austen Clubia. Kirjan jokainen kappale käsittelee kirjaklubin seuraavaa kokoontumista ja samalla selostaa tietyn päähenkilön elämäntarinaa. Sitä on mielenkiintoista lukea, mutten ole oikein päässyt sisälle kirja-analyyseihin enkä myöskään itse henkilöihin. Lisäksi luen kirjaa aika hitaasti kuten näkee - tuntuu että olen tottuneempi lukemaan tämäntapaisia kirjoja englanniksi, niin että jumitan nyt jokaisessa lauseessa.
Luettu: 29 sivua
9:30
En taaskaan jaksanut päivitellä enää yöllä. Eilen illalla lukemisen jälkeen kävin vielä pikaisesti kaupassa ja soittelin perheelleni. Loppuillan osallistuin erään LGBT+ -ryhmän nettitapaamiseen, katsoin hiukan sarjaa ja luin 18 sivua eteenpäin kirjaa. Luin siis perjantaina koko toisen kappaleen, jei. Siihen taisi tosin mennä yhteensä kolme tuntia...
Perjantaina luettu: 47 sivua
20:45
No nyt on ilta ja arvatkaapa mitä olen saanut tehtyä tänään. Olen istunut tietokoneen ääressä saamatta mitään aikaiseksi. Olen pessyt wc:n. Olen käynyt kävelyllä, ihaillut omenankukkia, kuunnellut varmaan ensimmäistä kertaa elämässäni kunnon podcastia ja soitellut kolme tutun kanssa. Olen listannut ystävän kanssa matkasuunnitelmiani, jotka tulevat toteutumaan sitten joskus hamassa tulevaisuudessa - mutta myös ensi viikkojen tekemisiä. Mutta ei, en ole saanut luettua.
Sunnuntai, 16.5
10:20
Enpä sitten eilenkään illalla saanut paljoa luetuksi: suihkun, kokkauksen ja sarjan jälkeen kello oli jo yksi (mihin aika livahti?) ja pinnistelin vielä 12 sivua. Lauantai ei siis tosiaan ollut mikään lukupäivä vaikka se oli ollut tarkoituksena. Tänään olisi tarkoitus vihdoin tehdä viikon koulutyöt loppuun, joiden kanssa olen vetkutellut viime päivät, ja nähdä ystävää. Mutta viimeistään illalla aion yrittää tehdä spurtin lukemisessa.
Lauantaina luettu: 12 sivua
Maanantai, 17.5: Stop!
No niin. Sunnuntai ei lopulta sujunut lukemisen suhteen ihan suunnitelmien mukaan. Aamupäivästä yritin opiskella, ettei olisi illaksi tekemistä, mutta eihän siitä sitten tullut mitään. Iltapäivällä tapasin ystäväni kanssa, ja menimme ensin kirkon portaille istumaan juomat kädessä kuuntelemaan katusoittajaa. Tämä soitti yllättäen lähes pelkästään lempikappaleitani! Illalla puolestaan kävelimme läheiselle maatilalle, otimme valokuvia upeista omenankukista ja yritimme saada riikinkukkoa pörhistämään höyhenensä. Illalla minun oli sitten pakko opiskella, ja vaikka jätin osan seuraavaksi aamuksi, niin en kuitenkaan ehtinyt lukea kuin tunnin. Luin vielä 21 sivua samaa kirjaa ja pääsin sivulle 125.
Sunnuntaina luettu: 21 sivua
Aftermath:
Yhteensä luin neljän päivän lukumaratonin aikana 103 sivua. Se on paljon vähemmän kuin olisin ennen lukenut yhden päivän aikana - mutta oikeastaan tämä oli arvattavissa. Olen ehkä enemmän pettynyt siihen etten yrittänyt lukea enemmän kuin viime viikkoina, jolloin olen saanut tosi vähän luettua päivässä. Vaikka perjantaina näytti siltä että pääsisin vauhtiin, en kuitenkaan saanut pidettyä samaa tahtia viikonloppuna.
Joka tapauksessa lukemani kirja, Karen Joy Fowlerin Der Jane Austen Club (The Jane Austen Book Club), oli mukava ja kiinnostavaa luettavaa. Tosin minun oli jostain syystä hidasta lukea tätä kirjaa saksaksi, ehkä olen tottuneempi lukemaan tällaisia kirjoja englanniksi tai sitten kyseessä oli jonkinlainen lukujumi.
Kiitos Aamikollektiiville lukumaratonista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti