Huhtikuussa luin yhden kirjan ja 201 sivua:
1. Gaston Leroux: The Phantom of the Opera (201s)
Olen nähnyt The Phantom of the Operan sekä teatterissa että vuoden 2004 elokuvana ja rakastunut siihen hurjasti. Siispä päätin vihdoin tarttua vuoden 1911 alkuperäisteokseen. Oli hauska verrata näitä keskenään! Musikaali seuraa monelta osin kirjaa, mutta tarinaa on paljon kehitetty eteenpäin. Esimerkiksi Ericin menneisyydestä tai tunteista ei kirjassa kerrottu aivan yhtä sympaattisesti, mutta kyynel tuli silti silmäkulmaan lopussa. Myös syvemmät symboliikat puuttuivat ja Christinen sijasta Raoul oli ennemmin pääroolissa. Puolestaan Christinen aiempaan elämään syvennyttiin enemmän ja mystisellä "persialaisella" oli suuri rooli. Jännä lisä oli myös kirjailijan omat huomautukset ja lisäykset, joilla hän halusi todistaa tarinan olevan tosi. Edelleen pidän musikaalista ja sen symboliikasta enemmän, mutta kirja oli kiinnostavaa luettavaa.
Huhtikuussa en katsonut yhtäkään elokuvaa, mutta sitäkin enemmän sarjoja. Brooklyn 99:issa katsoin seitsemännen kauden loppuun, joka onkin viimeinen kausi Netflixissä. Sarja on huumoriltaan vieläkin kreisimpi kuin How I Met Your Mother! Siinä ei ole HIMYMin syvyyttä, mutta sydäntä lämmittää hahmojen kehitys, etenkin Jaken, Holtin ja Rosan, ja heidän suhteensa keskenään. Rosa on edelleen lempparini, vaikka olemme täysin vastakohtia, mutta hänen vaikeutensa purkaa tunteitaan avoimesti on samastuttavaa. Jake on kaoottinen mutta sympaattinen, ja hän ja Amy ovat suloisia yhdessä. Myös Holt on rentoutunut ja ihanan huumorintajuinen omalla tavallaan. Andre Braugher näyttelee tämän ilmeitä/ilmeettömyyttä uskomattoman hyvin. Katsoin juuri ensimmäisen kauden ensimmäisen jakson uudestaan, enkä ollut meinannut muistaa hahmojen täysin erilaisia suhdekiemuroita, Rosan korkeampaa ääntä tai Jaken, Amyn ja Holtin konflikteja!
Heartstopperia ehdotettiin minulle Netflixissä ja huomaamattani aloitin katsomisen juuri sen ilmestymispäivänä. En tunne itse kirjoja, mutta viime vuonna rakastuin Alice Osemanin Lovelessiin. Ensin pidin sitä tavallisena teinisarjana, mutta muutaman jakson jälkeen ihastuin Nickin samastuttaviin pohdintoihin seksuaalisuudestaan (ja ylipäätänsä Kit Connoriin, jonka huomasin näyttelevän Rocketmanissakin) sekä Taon sympaattiseen huoleen ystäväporukan muuttumisesta. Nickin tärkeä rooli koulun cooleimmassa poikaporukassa oli kyllä jotenkin epäuskottava, koska hän ei edes alussa koskaan vaikuttanut kuuluvan siihen vaan oli ihan erilainen kuin muut pojat. Lisäksi Isaacilla ei ollut mitään roolia juonessa vaan hän vain roikkui turhaan mukana, eikä Charlien siskon Torinkaan tausta selvinnyt. Taran ja Darcyn suhde oli söpö mutta he vaikuttivat koko ajan yhdessä pelkästään parhailta ystäviltä. :D Oli kuitenkin hauska bongata easter eggejä kuten Isaac lukemassa Alice Osemanin kirjaa tai kirjailija itse junamatkustajana. (Jotenkin onnistuin tunnistamaan hänet!) Harmi että seuraavaa kautta saa odottaa pitkään!
Sain myös vihdoin loppuun Babysitters Clubin kakkoskauden. Tämä filmatisointi kuuluisasta lasten/nuortenkirjasarjasta oli tosi mukava ja otti myös kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Hahmot ovat samanluonteisia kuin kirjoissa (Kristy (Lisa) on poikamainen johtajatyyppi, Mary Anne (Anne) ujompi, Claudia (Valerie) hiukan kaoottinen yms.) mutta osa heistä ovat sateenkaarevia tai BIPOC-taustaisia.
 |
| Toskana |
Huhtikuu oli sekoitus lomaa ja opiskelukiireitä. Kuun alussa olin juuri saanut talvilukukauden kurssin pitkän lopputyön päätökseen, mutta jotenkin hommaa riitti edelleen, vaikka ehdinkin käydä lumisateisena päivänä Stuttgartin etnologisessa museossa ja syödä vietnamilaisessa ravintolassa. Loman oli tarkoitus tarjota viikon Italian matka, mutta valitettavasti siellä ei kaikki mennyt putkeen. Pahimmat ongelmat olivat varmaan lompakon kadottaminen kaikkine mahdollisine kortteineen keskellä Toskanaa ja Airbnb-huijaus (saavuimme Firenzeen keskellä yötä, avainboksissa ei ollut asunnon avainta, asunnon ovi ei kuitenkaan ollut lukossa, sisällä paloi valo, jouduimme etsimään spontaanisti uuden hostellin ja asunnon omistaja ei pitänyt lupaustaan palauttaa rahoja). Onneksi selvisimme kaverin lompakolla ja saimme lopulta rahatkin takaisin usean Airbnb-puhelun jälkeen (onneksi olimme ottaneet valokuvia todisteeksi asunnosta ja tästä edespäin luen arvostelut huolella ja luotan vain supermajoittajiin!). Tämän lisäksi olimme tehneet liian epärealistisia suunnitelmia esimerkiksi vaellukselle Toskanassa (onneksi bussit kulkivat!) ja olimme koko ajan jollain lailla väsyneitä. En ollut ennen tiennyt kuinka eri tavoin voi olla uupunut sekä fyysisesti tai psyykkisesti :D Rasituksesta kertoo kuinka menomatkalla en pystynyt nukkumaan lähes yhtään Flixbusissa mutta paluumatkalla se sujui yllättävän hyvin... Muutenkaan mielialani ei huhtikuussa ollut kovin hääppöinen enkä pystynyt nauttimaan reissusta yhtä paljon kuin toisessa tilanteessa.
 |
| Wannabe-Kolosseum |
 |
| Santa Maria del Fioren katedraali Firenzessä |
 |
| Firenzen synagoga |
 |
| TrenItalian teemaväri on kirkkaanpunainen |
Joka tapauksessa reissu ei ollut täysin floppi: ensimmäisenä päivänä Roomassa onnistuimme kiertämään lähes koko keskustan, söin ihanaa basilikajäätelöä ja käsintehtyä pastaa. Maistoin reissun aikana useita eri italialaisia erikoisuuksia, kuten cannollineja, cantuccineja vin santon kanssa, lampredottoa. Lisäksi löysimme Firenzestä kiinalaisen korttelin, jonka ravintoloissa tarjottiin edullisesti autenttista kiinalaista ruokaa! Melkein harkitsin jo muuttavani Firenzeen. Toskanan vehreät kukkulat ja laaksot olivat kauniita, ja Venetsian pienet kujat olivat idyllisiä. Ostin nougatia, pistaasilikööriä ja pienen lasisen kultakala-akvaarion Venetsiasta. Venetsiassa näimme Alppien kohoavan mahtavina kuudenkymmenen kilometrin päässä! Seuraavana yönä ajoimme bussilla niiden läpi pimeässä. Lisäksi koimme kanavalla henkeäsalpaavan hetken kuunnellessamme sillalla gondolieerin voimakasta laulua - hänen lopetettuaan kaikki kuuntelijat maissa taputtivat kovaa!
 |
| Bagno Vignoni, rikkipitoisia lähteitä, kalkkikiveä ja Rocca |
 |
| Liangpi - kiinalaisia kylmiä nuudeleita |
 |
| Cantuccineja ja vin santo |
 |
| Venetsia |
 |
| Alpit häämöttävät 60 kilometrin päässä Venetsiasta :O |
 |
| Kuulemma kirottu talo |
 |
| <3 |
Kesälukukausi alkoi kiireineen heti Italian matkan jälkeen. Siihen kuului kurssien valintaa, ympäristöjärjestön tapaamisten suunnittelua ja mainostamista, tulevan opiskelijavaihdon byrokratian hoitamista, kadonneen lompakon sisällön uudelleen hankkimista... Rentoja hetkiä oli ilta nuotion ääressä grillaten, "song slam", jossa aloittelevat paikalliset artistit kilpailivat toisiaan vastaan, nokkosten keräily metsässä ja ympäristöjärjestön mainostamistilaisuus.
 |
| Kevätesikko! |
KK: Mitä kevään merkkejä bongailitte huhtikuussa? Täällä kevät tuli kohisten jo maaliskuussa, mutta huhtikuussakin oli edelleen kylmiä päiviä. Italian matkan jälkeen huomasin nuoret vehreät lehdetkin ja omenankukat <3
Kauniita keväisiä, vaaleanpunaisia iltoja! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti