Kirja: The Selected Journals of L.M.Montgomery Volume II:1910-1921
Toimittaneet ja editoineet: Mary Rubio & Elizabeth Waterson
Sarja: The Selected Journals of L.M.Montgomery
Julkaisuvuosi: 1987
443 sivua
Oxford University Press
Kymmenen vuotta Maud (jatkan sinuttelua) on asunut isoäitinsä luona kotikylässään Cavendishissa. Vuosi 1911 tuo hänen elämäänsä muutoksen. Ensinnäkin isoäiti, ankara mutta lopultakin rakas, kuolee ja Maud joutuu jättämään rakkaan Saarensa. Hän oli lupautunut menemään naimisiin pastori Ewan Macdonaldin kanssa: häämatkan he tekevät valtameren taakse, ja Maud saa nähdä isoäitinsä lapsuudenkodin sekä pitkäaikaisen kirjeystävänsä. Hän ja Ewan muuttavat Leaskdalen kylään, Ontarioon, ja Maudista tulee papinrouva, mikä tuo hänen elämäänsä lisää vastuuta.
Uudenlainen elämä tuo kuitenkin Maudille iloa: hän saa lapsia. 7.7.1912 syntyy esikoinen, Chester, joka saa äitinsä aivan lumoihinsa.
Oh, how I love him! At times I am terrified that I love him too much - that it is a defiance of God to love any created thing so much. How can a mother bear to lose her child! It must be possible, since mothers do bear it and live. But I cannot believe that I could go on living if anything happened to my darling. -22.9.1912
Elokuussa 1914 syntyy toinen poika, Hugh - kuolleena. Tämä tuo Maudille suuren tuskan. Onneksi lokakuussa 1915 syntyy Stuart terveenä, mutta äidin sydämeen jää paikka myös pienelle Hughille, that dear little shadowy baby who will always be a baby to me -23.10.1915
Vuosi 1914 tuo muutakin surua - ensimmäinen maailmansota syttyy. Maud on epätoivoissaan, kun taistelut käyvät vuoroin liittoutuneiden, vuoroin akselivaltojen hyväksi. Onneksi hänen ei täydy lähettää poikiensa sotaan, mutta hänen puoliveljensä Carl menee sotaan. Siksi Maud saa 1917 äänestää vaaleissa, äänioikeuttahan ei aiemmin naisilla ollut. Mutta:
Will peace ever come? Yes, yes, it will - but peace will not mean a return to "that ancient world of 1914." We can never go back to that. Nothing will ever be the same again. -6.10.1915
Maailmansota loppuu vihdoin loppuvuodesta 1918, mutta seuraava vuosi ei tuo onnea Maudille. Ensin hänen serkkunsa ja paras ystävänsä Frede kuolee keuhkokuumeeseen. Hänellä ja Maudilla oli yhdeksän vuotta ikäeroa, mutta he olivat vuosia purkaneet huolensa toisilleen - olleet todellisia sukulaissieluja. Maudista tuntuu, ettei hän voi kestää menetystä. Seuraavaksi selviää, että hänen aviomiehensä sairastaa religious melancholiaa, jonkinlaista masennusta joka aiheuttaa luulon ettei pääsisi kuoltuaan taivaaseen.Tämäkin tuo huolia, kun Ewan on vuoroin parempi, vuoroin entistä masentuneempi. Eikä Maud voi kertoa kenellekään, että kylän pastori on mieleltään järkkynyt.
1920 tuo lakikiistat entisen kustantajan, L.C.Pagen kanssa. Maud oli vaihtanut jossain välissä kustantamoa, mutta nyt Page julkaisi novellikokoelman Further Chronicles of Avonlea ilman sopimusta. Asia etenee oikeuteen, jossa kiistellään muun muassa Annan hiustenväristä. Vasta parin kuukauden päästä Maud pääsee takaisin kotiin vaikka asia ei olekaan ohi.
Tämäkin päiväkirja oli hyvin mielenkiintoinen lukea ja tapahtumarikas: niin surullinen kuin iloinenkin. Ehkä vähän enemmän pidin Maudin nuoruusvuosien lukemisesta. Jään odottamaan seuraavaa nidettä, jonka lukuhetkeen voi kulua jonkin aikaa.
Kirja menee Kanadan provinssiin Ontario sekä Kirjakansibingon kohtaan "Nainen".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti