Kesäkuussa tiesin, etten näe joitakin ihmisiä enää koskaan

Kesäkuussa luin yhteensä kolme kirjaa ja 781 sivua:

Lisa Williamson: The art of being normal (362 sivua)

Lin Haiyin: Im Schein der Lotoslaterne (208s)

Lensey Hamioka: Ein Meer dazwischen, eine Welt entfernt (211s)

The Art of Being Normal kertoi enemmän transsukupuolisten elämästä ja kohtaamasta syrjinnästä. Im Schein der Lotoslaterne sekä Ein Meer dazwischen, eine Welt entfernt kertoivat molemmat 20-luvun Kiinassa - niissä oli paljon samankaltaisuuksia ja eroja. Kaikki kirjat olivat hyviä vaikka eivät ihan lemppareitani.

Kesäkuussa katsoin uudelleen elokuvan Laulavat sadepisarat. 

Hiukan ihailin edelleen Gene Kellyn esittämää toista pääosaa, mutta huomasin myös kuinka hän on aika ahdistava ihminen varsinkin alussa. Myös Lina sai sisukset kuohumaan. Välillä elokuvassa myös väsytti tietynlainen epärealistisuus.

Kathyn itsenäisyys sai pisteitä, vitsit olivat hauskoja ja vaikutuin Donald O'Connorin ilmeilykyvyistä. Kaiken puolin pidin kyllä elokuvasta ja sen huumorista. :)

Kesäkuun alussa kuulin kahden ihmisen kuolemasta, mikä järkytti varsinkin ensimmäisinä päivinä. Edelleen ajattelen heitä, varsinkin laulaessa joitain tiettyjä lauluja...

Kesäkuun puolivälissä yskäni pahentui keuhkokuumeeksi - ja sillä viikolla jolla olisin halunnut päästä kouluun, jouduin jäämään kotiin. Minua pelotti että tauti pahentuu, pelotti että joutuisin sairaalaan. En kuitenkaan joutunut, ja olen nyt jo terveenä.

Kuun lopulla pakkailin hirveästi ja jännitin vielä enemmän Suomeen muuttoa. Hyvästelin monia - viime vuoden työharjoittelun kollegat, yhden lempiopettajistani ja lempparikeinuni - , mutta kaikkia tuttuja en ehtinyt hyvästellä.

Kesäkuusta tulikin monilla tavoilla ennustamani hirveä kuukausi, mutta kävihän sen aikana kivojakin asioita. Teatterikerhon näytelmä, samoin kuin tärkeä esitelmäni sujuivat oikein hyvin, viimeksimainittu paljoa jännittämättäkään (vaikka olinkin silloin jo kipeä). 

Tuli myös puhuttua vanhempieni kanssa vähän enemmän ajatuksistani - kai se oli hyvä juttu avata suuni - ja naurettua yhdessä How I Met Your Motherin viimeisen kauden huumorille. Oli myös mukavaa kahden ystäväni kanssa, joita näin viimeisinä päivinäni Kiinassa: pääsin niin museoon kuin vegaaniravintolaan maistamaan vegaaniruokaa. Ja oli hauskaa sen päivän aamuna, kun meloin istuen ja seisaaltani, menin vaatteet päällä uimaan ja autoin muita vedessä pelleileviä saamaan melansa takaisin.

Toivoisin kuitenkin, että heinäkuusta tulisi mukavampi kuukausi. (Meinasin juuri jättää a:n pois viimeisestä sanasta...) Suunnitelmissa on käydä mökillä ja pistäytyä isovanhemmilla, käydä Runokävelyllä Helsingissä, lukea kirjaa ja tietenkin kävellä metsässä ja pitää hauskaa ystävien kanssa. <3

KK: Mikä teistä on kauneinta kesällä?